Ilmiö

Ilmiö on ihmisten näkyvää toimintaa, johon liittyy kaupallisia mahdollisuuksia.

Kaikkia ilmiöitä yhdistää seuraavat ominaisuudet:

  1. Sosisaalinen toiminta, joka tekee ilmiöstä erottuvan
  2. Leviävä tarina
  3. Lupaukset, jotka innostavat ihmisiä osallistumaan

Ilmiön tunnistaa siitä, että se leviää nopeasti yleensä ensiksi sosiaalisessa mediassa ja sitten uutisissa.

Ilmiö perustuu tarinaan ja mitä enemmän tunteita tarina herättää, sitä mieluummin ihmiset jakavat sitä. Tämän lisäksi tarinan täytyy täyttää ihmisten tarpeita (eli tarjota ratkaisuja). Tarinan lupaukset määrittävät kohderyhmän, koska kaikilla on yksilölliset tarpeet.

Tarina leviää kolmessa vaiheessa:

  • Ensiksi joku rakentaa ilmiön (Antaa ihmisille mielenkiintoisen aiheen)
  • Sitten kuluttajat levittävät tarinaa (Ilmiö kasvaa)
  • Lopuksi media uutisoi asiasta (Tavoitetaan lisää kiinnostuneita ihmisiä)

Miten tarinan kanssa voi mokata:

  1. Et mieti kohderyhmää, vaan omia mieltymyksiä
  2. Tarina on ristiriitainen eri kanavissa
  3. Liian vaikeasti ja yksityiskohtaisesti kirjoitettu/laadittu

Miten saada innostujia ilmiöstä?

  • Osallistuttamalla
  • Eksklusiivisuus
  • Palkitsemalla

Ilmiötä pystyy hyödyntämään vasta, kun tavoite on selvillä. Melkein kaikki ilmiöt toimivat liiketoiminnan edistäjinä, koska niillä vaikutetaan kulutuskäyttäytymiseen. Parhaassa tilanteessa ei tarvita edes maksaa mainonnasta, koska ihmiset levittävät tiedon toisilleen.

On olemassa kuitenkin myös epäkaupalliseen tarkoitukseen ilmiöitä kuten esimerkiksi Nenäpäivä tai FightBack.

Tarina ei muodostu pelkästään yhdestä kertomuksesta, vaan monista viesteistä kuluttajilta ja medialta, tykkäyksistä ja jaoista. Tarinan on oltava kiinnostava, jotta siitä puhutaan. Tarinan levittäminen ei ole vaikeaa, vaan sen oikean ”jutun” löytäminen, millä saa ihmisten kiinnostuksen. Tarinan on oltava simppeli, mutta viihdyttävä.

-Kaisa

 

 

 

Täydellisen tiimin kokoaminen

Täydellisessä tiimissä kaikki yksiöt ovat erilaisia ja täydentävät tosiaan. Jokaisen jäsenen on tarkoitus tuoda lisäarvoa tiimille. Tiimin jäsenillä on sama päämäärä, mutta heillä on eri roolit. Yleensä keskitytään pelkästään henkilön tehtävärooliin, mutta sen lisäksi kaikilla on tiimirooli. Ihanteellisin yksilö on sekä pätevä (tehtävään) että sopiva (tiimiin). Huonoin valinta taas on pätevä, mutta epäsopiva.

Tässä ovat belbin yhdeksän tiimiroolia:
1. Ideoija
2. Mahdollisuuksien etsijä
3. Koordinoija
4. Puskija
5. Arvioija
6. Tiimityöskentelijä
7. Toteuttaja
8. Viimeistelijä
9. Asiantuntija

Tiimin rakentamisessa voidaan käyttää erilaisia testejä, joiden avulla voidaan selvittää jäsenten roolin. Pätevyys ei ole tärkeintä, vaan asenne ja kokeeko yksilö työnsä merkitykselliseksi. Kysy yksilöiltä suoraan mistä he tykkäävät ja mieti sitä kautta sopivat tehtävät. Mieltymykset saattavat muuttua.

Esimiehen/tiimijohtajan rooli tiimissä on valvoa toimintaa ja puuttua tarvittaessa esimerkiksi konfliktitilanteissa. Kaikkia ristiriitoja ei tarvitse ratkaista, koska ne saattavat myös kehittää yhteisöä. Mistä tiedän milloin konflikti täytyy ratkaista? Jos joku osapuolista on alistetussa asemassa, ristiriita ei ole rakentava.

Esimiehen/tiimijohtajan on kuitenkin muistettava, että hänellä ei ole pelkästään tiimi. Tiimi koostuu yksilöistä joilla on omat tehtävät ja jokainen tarvitsee eri tavalla huomiota ja johtamista (tutustu Tilannejohtamiseen).

Lisäksi tiimiin voi valita 1-2 poikkeuksellisen kyvykkäitä jäseniä. Lyhyellä tähtäimellä tähti vaikuttaa tiimiin olemalla esimerkki, joka tukee ja rohkaisee muita. Pitkällä tähtäimellä tähti opettaa koko tiimiä kehittymään. Miten varmistaa, että kateus ei valtaa tiimiä? Esimiehen/tiimijohtajan kuuluu varmistaa, että jokainen pitää omaa tehtävää mielekkäänä ja jokainen tuntee itsensä tärkeäksi. Kaikki kunnia ei saa langeta pelkästään tähdelle, vaan koko tiimiä täytyy muistaa.

Tämä pätee mielestäni hyvin työelämään, mutta esimerkiksi myös opiskelun puolelle.
(Mikä muuten tiimin ja ryhmän ero? Tiimillä yksi yhteinen tavoite, ryhmässä yksilöillä omat tavoitteet.)

– Kaisa

Hyödynnä erilaisuuden potentiaalia

Jokainen yksilö on oma persoona ja kaikkia ei motivoi samat asiat. Ei ole yhtä oikeaa johtamistyyliä, vaan esimiehen täytyy tuntea alaisensa ja käyttää heihin sopivaa johtamistapaa.

Yleensä johtajat valitsevat alaisikseen ihmisiä, jotka muistuttavat heidän hyviä ominaisuuksia. Toisenlaiset ehdokkaat karsitaan pois. Ensivaikutelma syntyy muutamassa sekunnissa, mutta omat käsitykset pitäisi aina kyseenalaistaa. Erilaiset arvot eivät yleensä ole hyväksi, mutta eri toimintatavat ja kiinnostuksen kohteet voivat olla mahdollisuus. Kaikki ovat erilaisia ja näkevät asiat eri tavalla. Kun tämän ymmärtää, mahdollisuuksien potentiaali on rajaton.

Erilaisuuden ymmärtämistä varten kuuntelemisen ja kysymisen taidot ovat olennaiset (Miksi joku kokee asioita eri tavalla?). Ärsytys erilaisuudesta muuttuu näin kiinnostukseksi ja sitä kautta on mahdollisuus oppia uutta.

Kun johtaja ymmärtää omat heikkoudet ja vahvuudet, hän saattaa ymmärtää myös muita henkilöitä paremmin. Yksi tärkeimmistä työkaluista johtamisessa on peiliin katsominen!

Tässä erilaisuuden hyödyntämisen portaat:

  1. Pelko: Mitä pelkään itsessäni/toisessa?
  2. Vertailu: Kumpi meistä on parempi? Miksi?
  3. Ymmärtäminen: Mitä esteitä välillämme on? Miten voimme muuttaa käsityksiämme?
  4. Hyväksyminen: Voinko hyväksyä toista? Miten voidaan tehdä yhteistyötä
  5. Arvostaminen: Mitä voin oppia toiselta?

Johtamisessa täytyy osata myös vaikuttaa toisen ihmisen sisäiseen maailmaan. Mitä avoimempi on itse, sitä paremmin ymmärtää toisen sisäisen maailman (tunteet). Jotkut pitävät tällaista tunteisiin vaikuttamista manipulaationa, mutta vallankäyttö on oikein riippuen siitä mihin ja miten sitä käytetään.

Hyvä tiimi koostuu erilaisista ihmisisä, joilla on eri roolit ja joita johdetaan eri tavalla. Jalkapallojoukkueessakin kaikilla on oma rooli (esim. maalivahti ja keskushyökkääjä). Hyvä johtaja näkee eri ihmisten tuoma potentiaali ja miettii miten hän voi toimia, jotta alainen voi tehdä työnsä parhaalla mahdollisella tavalla.

– Kaisa

Lähde: Jabe, M. 2017. Erilaisten ihmisten johtaminen. 1. painos. Viro: Meedia Zone OÜ.

Palveluliiketoiminnan edelläkävijät

Tekesin ”Rajatonta rohkeutta”-artikkelissa tarkasteltiin erilaisia yrityksiä, jotka ovat palveluliiketoiminnan edelläkävijöitä. Edelläkävijyyden ulottuvuuksia ovat artikkelin mukaan asiakasymmärrys, kyseenalaistaminen, uutuusarvo, palveluasenne, verkostoituminen, ennakointikyky ja kasvun nälkä. Asiakas on liiketoiminnan ja ajattelun keskiössä ja asiakasymmärryksen avulla tunnistetaan uusia mahdollisuuksia tuottaa arvoa asiakkaalle. Asiakasrajapinta toimii innovaatioiden lähteenä ja uusien palveluiden testikenttänä. Kyseenalaistamalla perinteiset toimintamallit löydetään uusia innovaatioita ja liiketoimintaa voidaan suunnitella puhtaalta pöydältä. Kyseenalaistaminen pakottaa uudistumaan jatkuvasti ja avaa uusia markkinoitakin. Uutuusarvolla tarkoitetaan asiakkaalle uutta arvoa tuottavien ratkaisujen löytämistä – asiakkaan arkea parannetaan, arvo syntyy palvelussa vuorovaikutustilanteessa. Palveluasenteella tarkoitetaan koko yrityksen palvelukeskeisyyttä. Aito palveluasenne on avain yrityksen menestykseen. Edelläkävijäyritys hyödyntää verkostojaan ennakkoluulottomasti: uudet ideat voivat tulla vaikka kilpailijoilta. Ennakointikyky ja kasvun nälkä pitävät yrityksen strategisesti ketteränä, aina tähtäämässä kansainväliseen kasvuun markkinoita ennakoiden.

Minulle kolahti Senaatti-kiinteistöjen ratkaisuliiketoiminta: palveluja tuotteistetaan ja massaräätälöidään. Yritys yritti tarjota kaikille kaikkea, mutta joutui huomaamaan, että ylivertainen asiakaskokemus muodostuu jostain aivan muusta. He päätyivät kehittämään oman versionsa palveluliiketoiminnasta eli ratkaisuliiketoiminnan, jossa asiakas voi valita modulaarisista, standardoiduista palveluista itselleen sopivan paketin. Olin töissä tilitoimistossa, joka yritti tarjota kaikille kaikkea. Hinnoittelu oli vaikeaa ja monesti rutiinitöiden lisäksi tehdyt projektit jäivät tappiollisiksi. Uskonkin että Lego-palikkamainen palvelujen modulaarisuus ja standardisointi olisivat ratkaisu tilitoimistonkin palveluliiketoimintaan.

Artikkeli antoi paljon ajattelemisen aihetta. Moni esitelty yritys jatkaa menestystään, mutta esim. NOMO Jeans Oy on haettu konkurssiin ja Anton & Anton on sulkenut Porvoon liikkeensä, eikä ole laajentanut toimintaansa Helsingin ulkopuolelle. Aina hyvä idea ja rohkea edelläkävijyyskään eivät tuota toivottua tulosta. Omaa alaani ajatellen vahvimmin mieleen jäi pyrkimys arvokumppanuudesta asiakkaan kanssa. Tähän ollaan siirtymässä tilitoimistoalalla: enää ei riitä pelkkä kulujen ja tulojen kirjaaminen, vaan tarvitaan monipuolisempia asiantuntijapalveluita ja asiakasyrityksen toiminnan syvempää ymmärtämistä. Yhteinen päätöksenteko ja monipuolinen palvelu tekevät työstä mielenkiintoisempaa, mutta samalla kirjanpitäjän riski kasvaa – mitä syvemmällä on yrityksessä, sitä suurempi on vastuu asioiden mennessä pieleen (vahingonkorvaus- ja rikosoikeudellinen vastuu). Tilitoimistoala onkin muuttumassa, suuret toimistot syövät pieniä. Alalle on perinteisesti tultu hyvinkin matalalla koulutuksella, mutta nyt vaaditaan tradenomitason koulutusta. Muutos palveluliiketoiminnaksi onkin muuttanut koko alaa.

 

 

Lähteet:

Tekes. Rajatonta rohkeutta. https://www.tekes.fi/globalassets/julkaisut/rajatonta_rohkeutta.pdf. Luettu 27.6.2017.

 

Miia Caraballo

Miten ilmiö synnytetään?

Nyt kun olemme konmarittaneet kotimme kuntoon, ostaneet kaapit täyteen Mutti-tomaattimurskaa ja treenanneet crossfittiä, mitä haluammekaan seuraavaksi? Kirjassaan Ilmiön kaava Lauri Hilliaho ja Johanna Puolitaival esittävät teoriansa siitä, miten ilmiö luodaan. Ilmiön luominen on tavallista markkinointia kokonaisvaltaisempaa ja vaatii rohkeutta ja heittäytymistä – ilmiötä ei synny, jos ihmiset eivät lähde sitä vapaaehtoisesti rakentamaan. Ilmiössä yhdistyvät sosiaalinen toiminta, leviävä tarina ja lupaus. Kirjan mukaan ilmiö onkin huomiota herättävä tapahtumien joukko, joka tiivistyy jonkin aiheen ympärille, erottuu selvästi taustastaan ja syntyy, kun tarina leviää tehokkaasti ihmisten välillä ja aktivoi heitä lupauksillaan.

Ilmiön ytimessä onkin juuri tarina, jota kertovat ja luovat paitsi ilmiön rakentajat myös kuluttajat ja media. Hyvä tarina painuu mieleen ja sitä on helppo kertoa eteenpäin. Kirjassa listataankin tarinan rakennusmateriaaleja, joita ovat esimerkiksi arkkityypit, sankari, lohikäärme ja tunteet. Hyvä tarina synnyttää tunteita ja arkkityypit (esim. Daavid ja Goljat) tarjoavat tuttuja, tunnistettavia muotoja. Kuluttajan voi nostaa tarinan sankariksi ja lohikäärmeenä voi olla oman idean vastapooli.

Ilmiötä vievät eteenpäin innostujat ja vahvistajat ja pitävät yllä omistautujat. Ilmiö pitää juurruttaa tai muuten se voi jäädä hetkelliseksi menestykseksi. Sitä pitää myös pystyä uudistamaan. Kirja tarjoaa vinkkejä jokaiseen vaiheeseen ja eri kohderyhmien tavoittamiseen. Käytännön esimerkkeinä käytetään Youtuben kautta kuuluisuuteen noussutta Robinia ja suureen suosioon noussutta Nordic Business Forum -tapahtumaa. Muitakin esimerkkejä on sekä onnistumisista että epäonnistumisista, ja niiden avulla esitettyyn teoriaan saakin aivan uuden näkökulman.

Pidin kirjasta ja sain siitä paljon ideoita, mutta jäin silti miettimään, kuinka usein ilmiön luomisessa onnistutaan? Ja kuinka usein ilmiöksi nousee jotain aivan sattumalta? Oliko Henri Alénin reseptin luoma Mutti-mania suunniteltua vai yllätys kaikille? Epäilyistäni huolimatta tulen seuraamaan ilmiöitä aivan uusin silmin tämän kirjan luettuani. Ovatko poke-kulhot seuraava ruokahitti? Millainen tarina luodaan virtuaalitodellisuuteen perustuvien laitteiden ilmiöksi nostamiseen? Onko esineiden internet kohta kahvipöytäkeskusteluissamme? Mielenkiinnolla jään tarkastelemaan tulevien ilmiöiden kaavaa.

 

Lähteet:

Hilliaho & Puolitaival. 2015. Ilmiön kaava. Helsinki: Talentum.

 

Miia Caraballo

Miten tulla paremmaksi kuuntelijaksi?

Oletko mielestäsi hyvä kuuntelija vai haluaisitko parantaa kuuntelemisentaitoasi? Elämä on kiireinen ja aika on arvokasta. Mutta niin on myös kuunteleminen!

On olemassa neljä eri kuuntelemisen tasoa:

Välttävä kuunteleminen (Avoidance listening)
Ei kiinnosta ollenkaan mitä puhutaan. Kuuntelija saattaa vastata lyhyesti ”mmhm” eikä lopeta tekemistään kuuntelemisen ajaksi. Tämä saattaa ärsyttää puhujaa.

Puolustautuva kuunteleminen (Defensive listening)
Keskitytään omiin ajatuksiin ja odotetaan vaan, että toinen lopettaa puhumisen, jotta voi itse kertoa sanomisiaan. Ei kuunnella mistä on kyse, vaan otetaan kaikki henkilökohtaisesti ja puolustaudutaan. Tämä saattaa turhauttaa puhujaa.

Ongelmaratkaisu kuunteleminen (Problem-solving listening)
Kaikista yleisin kuuntelutaso. Kuunnellaan, jotta voidaan saavuttaa jotain, eli auttaa toista. Puhuja ei välttämättä tarvitse edes apua. Tämä saattaa antaa puhujalle olon, että hänet on ymmärretty väärin.

Yhdistävä kuunteleminen (Connective listening)
Keskitytään puhujaan täysin. Kuunnellaan, jotta opitaan jotain. Ja jos et opi mitään, et kuuntele kunnolla. Tämä ei ole helppo kuuntelutapa, mutta kannattavaa.

Kuuntelemisessa on tärkeintä keskittyminen. Ei kannata kertoa omaa mielipidettä, ennen kuin on kuunnellut toista loppuun asti. Vasta kun olet kuullut kaiken, voit ymmärtää mitä toinen tarkoittaa. Kun kuuntelet jotakin, anna hänelle olo, että hän on tärkein asia maailmassa. Voit myös kertoa siitä hänelle, esimerkiksi ”Haluan varmistaa, että ymmärrän kaiken…” ja jätät kaiken muun kesken, jotta voit keskittyä.

Kuunteleminen on enemmän kuin kuuleminen. Se on ymmärtämistä. Sen lisäksi, että kuuntelet, tarkkaile myös miten jotain sanotaan (kehonkieli).

Kaikista tärkeintä on mielestäni muistaa: Jos et kuullut tai ymmärtänyt, niin KYSY! Ei ole tyhmiä kysymyksiä. Se vain osoittaa mielenkiintoa.

Tässä vielä viisi kysymyskategoriaa, jolla voit parantaa kuuntelemisen ymmärrystä:

  1. Määritelmä kysymykset (Description questions)
    1. Kuka? Mitä? Missä? Miten?
      Voit kuvitella tilannetta paremmin
  1. Asia kysymykset (Cause questions)
    1. Miksi jotain tapahtui?
    2. Miksi hän teki jollain tavalla?
  2. Parhaan tapauksen kysymykset (Best Case questions)
    1. Mikä olisi paras tilanne siulle?
    2. Mitä tämä tilanne tarkoittaa heille?
  3. Mahdollisuus kysymykset (Possibility questions)
    1. Mitä jos…?
  4. Avustavat kysymykset (Contribution questions)
    1. Miten voin auttaa?
    2. Miten voin olla enemmän tukena?
    3. Mitä voin tehdä?

Kuunteleminen kannattaa! Ystäviä, työkavereita, asiakkaita, ketä vaan. Sen lisäksi, että voit oppia aina jotain uutta, se osoittaa arvostusta puhujaa kohtaan.

Ja eikun kuuntelemaan!

-Kaisa

Miten vältän väärinkäsityksiä viestinnässä:

Tarkoitus ja vaikutus sekoitetaan liiankin usein. Viestinnässä on hyvä muistaa, että viestin tarkoitus ei ole sama kuin viestin vaikutus. Viestin tarkoitus ei ole ehkä tarpeeksi selkeä ja siksi sen vaikutus voi olla väärinymmärrys. Kuuntelijoiden syyttäminen väärinymmärryksistä on pahinta mitä voi tehdä. Kuuntelijain ei tarvitse muuttua, vaan puhujan viestintätaito.

Esityksen jälkeen on hyvä varmistaa kuuntelijalta

  1. Mitä hän oppi?
  2. Mikä mielikuva heiltä jäi puhujasta?
  3. Mitä he aikovat tehdä/miten tästä jatketaan?

Ennen esitystä taas on tärkeä miettiä

  1. Mitä haluan kuuntelijan miettivän?
    Esim. Onko tarkoitus oppia jotain? Infota jostain? Vakuuttaa jostain?
  1. Mitä haluan kuuntelijan ajattelevan puhujasta tai puheesta?
    Eli esiintymistapa: kehonkieli, ääni. Mitä viestin itsestäni?
  1. Mitä haluan, että kuuntelija tekee esityksen jälkeen?
    Eli mitä täytyy tehdä? Kenen kanssa? Mihin mennessä?

Mieti tarkkaan myös mikä on viestin tarkoitus ja aloita sillä. Kerro heti alussa, mikä on päämäärä. Pidä asiat yksinkertaisina. Lisäksi on tärkeää kertoa esityksen sisältö, jotta kuuntelijat osaavat valmistautua siihen mitä heitä odottaa. Esitykset on hyvä aloittaa vahvasti ja lopettaa vahvasti. Ihmiset muistavat parhaiten esityksen alun ja lopun, joten muista kerrata ydin asiat varsinkin silloin.

Kuvahaun tulos haulle presentation

Miten saan kuuntelijan muistamaan viestini vielä paremmin?

  1. Hanki hänen mielenkiinto heti alusta positiivisella tavalla.
    Aloita esimerkiksi huomiota herättävällä kysymyksellä, faktalla, sitaatilla
  1. Piirrä kuva sanoilla
    Kerro yksityiskohtia, joilla kuuntelijalle muodostuu mielikuva
  1. Kerro tarttuva tarina
    Tarinan on hyvä sisältää: Ongelma, ratkaisu ja miten tarina liittyy esitykseesi? Mitä haluat kuuntelijan oppivan/muistavan?
  1. Ota tunteita mukaan
    Mitä tunteita haluat esityksen herättävän? Yhdistä tunteet 2. ja 3. kohtaan
  1. Pidä asiat yksinkertaisina ja kertaa tärkeimmät kohdat.

Näillä vinkeillä saat viestin oikein ja tehokkaammin perille. Lisäksi kuuntelijat muistavat viestisi paremmin ja pystyvät välittämään viestisi paremmin eteen päin.

-Kaisa