Category: ilmiö

Ilmiö

Ilmiö on ihmisten näkyvää toimintaa, johon liittyy kaupallisia mahdollisuuksia.

Kaikkia ilmiöitä yhdistää seuraavat ominaisuudet:

  1. Sosisaalinen toiminta, joka tekee ilmiöstä erottuvan
  2. Leviävä tarina
  3. Lupaukset, jotka innostavat ihmisiä osallistumaan

Ilmiön tunnistaa siitä, että se leviää nopeasti yleensä ensiksi sosiaalisessa mediassa ja sitten uutisissa.

Ilmiö perustuu tarinaan ja mitä enemmän tunteita tarina herättää, sitä mieluummin ihmiset jakavat sitä. Tämän lisäksi tarinan täytyy täyttää ihmisten tarpeita (eli tarjota ratkaisuja). Tarinan lupaukset määrittävät kohderyhmän, koska kaikilla on yksilölliset tarpeet.

Tarina leviää kolmessa vaiheessa:

  • Ensiksi joku rakentaa ilmiön (Antaa ihmisille mielenkiintoisen aiheen)
  • Sitten kuluttajat levittävät tarinaa (Ilmiö kasvaa)
  • Lopuksi media uutisoi asiasta (Tavoitetaan lisää kiinnostuneita ihmisiä)

Miten tarinan kanssa voi mokata:

  1. Et mieti kohderyhmää, vaan omia mieltymyksiä
  2. Tarina on ristiriitainen eri kanavissa
  3. Liian vaikeasti ja yksityiskohtaisesti kirjoitettu/laadittu

Miten saada innostujia ilmiöstä?

  • Osallistuttamalla
  • Eksklusiivisuus
  • Palkitsemalla

Ilmiötä pystyy hyödyntämään vasta, kun tavoite on selvillä. Melkein kaikki ilmiöt toimivat liiketoiminnan edistäjinä, koska niillä vaikutetaan kulutuskäyttäytymiseen. Parhaassa tilanteessa ei tarvita edes maksaa mainonnasta, koska ihmiset levittävät tiedon toisilleen.

On olemassa kuitenkin myös epäkaupalliseen tarkoitukseen ilmiöitä kuten esimerkiksi Nenäpäivä tai FightBack.

Tarina ei muodostu pelkästään yhdestä kertomuksesta, vaan monista viesteistä kuluttajilta ja medialta, tykkäyksistä ja jaoista. Tarinan on oltava kiinnostava, jotta siitä puhutaan. Tarinan levittäminen ei ole vaikeaa, vaan sen oikean ”jutun” löytäminen, millä saa ihmisten kiinnostuksen. Tarinan on oltava simppeli, mutta viihdyttävä.

-Kaisa

 

 

 

Miten ilmiö synnytetään?

Nyt kun olemme konmarittaneet kotimme kuntoon, ostaneet kaapit täyteen Mutti-tomaattimurskaa ja treenanneet crossfittiä, mitä haluammekaan seuraavaksi? Kirjassaan Ilmiön kaava Lauri Hilliaho ja Johanna Puolitaival esittävät teoriansa siitä, miten ilmiö luodaan. Ilmiön luominen on tavallista markkinointia kokonaisvaltaisempaa ja vaatii rohkeutta ja heittäytymistä – ilmiötä ei synny, jos ihmiset eivät lähde sitä vapaaehtoisesti rakentamaan. Ilmiössä yhdistyvät sosiaalinen toiminta, leviävä tarina ja lupaus. Kirjan mukaan ilmiö onkin huomiota herättävä tapahtumien joukko, joka tiivistyy jonkin aiheen ympärille, erottuu selvästi taustastaan ja syntyy, kun tarina leviää tehokkaasti ihmisten välillä ja aktivoi heitä lupauksillaan.

Ilmiön ytimessä onkin juuri tarina, jota kertovat ja luovat paitsi ilmiön rakentajat myös kuluttajat ja media. Hyvä tarina painuu mieleen ja sitä on helppo kertoa eteenpäin. Kirjassa listataankin tarinan rakennusmateriaaleja, joita ovat esimerkiksi arkkityypit, sankari, lohikäärme ja tunteet. Hyvä tarina synnyttää tunteita ja arkkityypit (esim. Daavid ja Goljat) tarjoavat tuttuja, tunnistettavia muotoja. Kuluttajan voi nostaa tarinan sankariksi ja lohikäärmeenä voi olla oman idean vastapooli.

Ilmiötä vievät eteenpäin innostujat ja vahvistajat ja pitävät yllä omistautujat. Ilmiö pitää juurruttaa tai muuten se voi jäädä hetkelliseksi menestykseksi. Sitä pitää myös pystyä uudistamaan. Kirja tarjoaa vinkkejä jokaiseen vaiheeseen ja eri kohderyhmien tavoittamiseen. Käytännön esimerkkeinä käytetään Youtuben kautta kuuluisuuteen noussutta Robinia ja suureen suosioon noussutta Nordic Business Forum -tapahtumaa. Muitakin esimerkkejä on sekä onnistumisista että epäonnistumisista, ja niiden avulla esitettyyn teoriaan saakin aivan uuden näkökulman.

Pidin kirjasta ja sain siitä paljon ideoita, mutta jäin silti miettimään, kuinka usein ilmiön luomisessa onnistutaan? Ja kuinka usein ilmiöksi nousee jotain aivan sattumalta? Oliko Henri Alénin reseptin luoma Mutti-mania suunniteltua vai yllätys kaikille? Epäilyistäni huolimatta tulen seuraamaan ilmiöitä aivan uusin silmin tämän kirjan luettuani. Ovatko poke-kulhot seuraava ruokahitti? Millainen tarina luodaan virtuaalitodellisuuteen perustuvien laitteiden ilmiöksi nostamiseen? Onko esineiden internet kohta kahvipöytäkeskusteluissamme? Mielenkiinnolla jään tarkastelemaan tulevien ilmiöiden kaavaa.

 

Lähteet:

Hilliaho & Puolitaival. 2015. Ilmiön kaava. Helsinki: Talentum.

 

Miia Caraballo