Category: logistiikka

Logistiikka kolahdus

Logistiikka vaikuttaa suuresti asiakaslähtöisen yrityksen menestykseen.

Logistiikka koostuu monesta eri toiminnasta toimitusketjussa. Logistiikan avulla tuote on oikealla paikalla oikeaan aikaan. Jos tuote on liikkeellä liian aikaisin, varastointikulut saattavat nousta. Myöhästyneestä tuotteesta taas saattaa tulla lisäkustannuksia asiakkaalle ja pettymys sekä harmi kohdistuvat tietenkin myyjään. Yksi logistiikan suurimpia haasteita onkin pitää kustannukset alhaisina.

Logistiikkaketjun päätyypit ovat kauppaliikkeet ja valmistava teollisuus. Kauppaliikkeillä tarkoitetaan tukku- ja vähittäiskauppoja, eli tavara ostetaan ja myydään eteenpäin. Valmistava teollisuus taas ostaa raaka-ainetta, jalostaa sitä ja vie tuotteen markkinoille.

Logistiikan avulla koitetaan tuottaa asiakkaalle lisäarvoa. Logistiikka ja markkinointi auttavat toisiaan. Informaatio- ja materiaalivirta vaikuttavat toiminnan tulokseen.

Markkinoinnin 4P mallia voidaan liittää myös logistiikkaan:

Product
Tuotteen koko, paino ja malli vaikuttavat kustannuksiin. Pakkauksen suunnittelu helpottaa varastointia ja kuljetusta. Logistiikan avulla varmistetaan tuotteen saatavuus.
Price
Kysyntä määrittelee usein hinnan. Logistiikalla voidaan vaikuttaa kuljetuksen ja eräkokon kustannuksiin. Mitä pienempi kappalehinta, sitä isompi volyymi. Eräkoko, reittivalinta ja kuljetusmuoto vaikuttavat kuljetuksen hintaan. Vakiokuljetus ja suurempi kuorma ovat edullisinta.
Promotion
Logistiikalle on tärkeä, että pakkauksessa on ainoastaan heitä kiinnostavat tiedot. Purettuna tuotteessa on myymälää varten sopiva pakkaus. Pakkauksen ulkonäkö voi vaikuttaa kuluttajan ostopäätökseen.
Place
Jakelutien valintaan vaikuttavat tehtaan ja varastojen sijainnit, myös kustannusten kannalta.

Parhaassa tapauksessa tyytyväinen asiakas ostaa uudelleen ja suosittelee yritystä muille. Asiakkaalla ei tarkoiteta pelkästään lopullista kuluttajaa, vaan myös kaikkia sidosryhmiä toimitusketjussa.

Kuljetus

Kuljetuspalvelu ostetaan nykyään usein toiselta yritykseltä. Oma kuljetuskalusto vaatii paljon työtä ja aiheuttaa korkeat pääomakustannukset (kalusto kallista). Lisäksi saadaan säästettyä työmäärää, jos kuljetus hankitaan alihankkijalta ja pystytään keskittymään ydinliiketoimintaan.

Kuljetusmuodot

Maantiekuljetus
Kattavan infrastruktuurin ansiosta tämä kuljetusmuoto on erittäin joustava. Lisäksi se on nopea, koska kuorman käsittely on tehokasta.

Rautatiekuljetus
Pääsääntöisesti rautateitse kuljetetaan raskaan teollisuuden kuljetuksia. Tämä voi olla hidasta, koska pitkän junan lastaaminen saattaa kestää koko päivän. Lisäksi siirtokuormausten takia on isompi vahingoittumisriski.  Rautatiekuljetus ei ole niin joustava, koska rautateitä ei ole rakennettu joka paikkaan. Tämä kuljetusmuoto saattaa olla aika kallis, riippuen rahdin koosta.

Lentokuljetus
Lentokuljetus painottuu pääsääntöisesti kansainvälisiin kuljetuksiin. Tietyt tuotteet, kuten pilaantuvat, nopeasti vanhenevat ja painonsa nähden arvokkaat, vaativat tätä kuljetusmuotoa. Kuljetuksenaikaista valvontaa tai turvatoimia edellyttävät tuotteet sopii tehdä parhaiten lentäen.  Särkymisen ja varastamisen riski on pieni. Tämäkin kuljetusmuoto on aika rajoitettu, koska lentokenttiä ei ole joka paikassa. Lentorahdin hintataso on korkea, mutta nopea kuljetus voi olla joissain tilanteissa se voi olla edullisempi, jos tuote on pakko saada nopeasti tiettyyn paikkaan.

Vesikuljetus
Merikuljetus on maailman tärkein kuljetusmuoto. Se sopii parhaiten isojen määrien kuljetukseen kuten esimerkiksi viljan tai hiekan. Laivaan mahtuu nimittäin suuria määriä ja tästä syystä kuormaus voikin kestää päiväkausia. Kuljetus on suhteellisen edullista, koska voidaan kuljettaa isoja määriä ja kuljetusmuoto on hidas.

Usein joudutaan käyttämään myös enemmän kuin yhtä kuljetusmuotoa, jotta saadaan tavara lähtöpaikasta määränpäähän.

Kuljetusmuodon valintaain vaikuttavat eri tekijät:

  • tavaran luonne (esim. määrä ja arvo)
  • Kiireellisyys
  • lähetyspaikan ja määräpaikan sijainti sekä infrastruktuuri
  • kuljetuksen hinta
  • lainsäädäntö (esim. ympäristölainsäädäntö)

Varasto

Miksi varasto? Kuljetuskustannuksia koitetaan alentaa, saadaan ostettua isompia määriä ja hyötyä niiden edullisemmasta hinnasta sekä varmistaa toimitukset. Onnistunut varaston toteutus tuo lisäarvoa logistiseen ketjuun.

Huonosti suunniteltu varasto aiheuttaa tuotteelle turhia kustannuksia. Myös huonosti suunniteltu myynti, organisaation sisäiset puutteet ja toimitusketjun yhteistyöpuutteet vaikuttavat negatiivisesti varastoon.

Varastomuodot:
Jalostuksen vaiheessa: Raaka-ainevarasto, välivarasto, tuotevarasto, tarvikevarasto ja työvälinevarasto

Jakeluun liittyvät: Tukkuvarasto, myyntivarasto, varmuusvarasto, terminaalivarasto, tullivarasto.

Varastoja koitetaan pienentää yhä enemmän. Toiminnan tulisi olla niin tehokasta, ettei varastoa tarvita. Mitä nopeammin varasto kiertää, sitä vähemmän siihen sitoutuu pääomaa.

Oikean tilaushetken määrittäminen ja sisäisen kuljetuksen suunnittelu ovat avainasemassa varaston toimivuuden kannalta.

Just-in-time toiminta pyrkii 0-varastoon. Edut ovat siinä, että asiakas ei maksa turhista siirroista, käsittelyistä sekä varastoinnista. Lisäksi valmistetaan vaan sitä mitä tilataan.

Just-in-time- periaatteen onnistuminen vaatii

  • toimitusketjun sidosryhmien joustavuus
  • tehokas informaatiovirta
  • toimitusten lyhyt läpimenoaika
  • selkeä tuotantojärjestys
  • monitaitoinen tuotantohenkilökunta
  • tärkein: EI VARASTOA

Just-in-time periaate tarvitsee myös jatkuvaa seurantaa ja kehittämistä.

Lähde
Hokkanen, S., Karhunen, J. 2014. Johdatus logistiseen ajatteluun. 7. painos. Jyväskylä: Jyväskylä yliopistopaino.

Advertisements

Logistiikka ja lean

Alun perin ideani oli kirjoittaa logistiikan kirjakolahdus Hokkasen ja Karhusen teoksesta “Johdatus logistiseen ajatteluun”, mutta koska logistiikan ryhmätyömme myötä suuremman oivalluksen sai aikaan toinen kirja, kirjoitan tämän nyt sen pohjalta. Voin kuitenkin lämpimästi suositella Hokkasen ja Karhusen kirjaa logistiikan maailmaan tutustuvalle ns perusteoksena, josta käy ilmi kaikki oleellinen ja enemmänkin.

 

Olen aina pitänyt logistiikkaa alana jotenkin tylsänä ja yhdistänyt sen vain sekaisiin varastoihin ja ohi viilettäviin rekkoihin. No, eiväthän nämä stereotypiat ole toki tuulesta temmattuja, mutta se, mikä sai oman mielenkiintoni heräämään ja näkemään logistiikan osana suurempaa kokonaisuutta, on lean. Modigin ja Ahlströmin kirja “Tätä on lean” johdatti lukiansa virtaus- ja resurssitehokkuuden saloihin hyvin konkreettisesti, vertaamalla prosesseja meitä jokaista koskettaviin käytännön asioihin kuten esimerkiksi potilaan diagnoosin saamiseen.

 

 Logistiikalla tarkoitetaan pääsääntöisesti materiaalien hallinnointia, mutta miksei toimivia oppeja ja menetelmiä voisi soveltaa myös ihmisiin? Voihan ihminenkin olla liikuteltava yksikkö, ja vertasihan jopa Hokkanen ja Karhunenkin kirjassaan hautausmaatakin eräänlaiseksi varastoksi. Itselle juuri tämä ihmisyhteys toi laajempaa perspektiiviä logistiikan oppeihin, ja pystyi pohtimaan asioita omankin elämän kannalta. Onhan mielenkiintoisempaa miettiä, miten esimerkiksi itse matkustajana pääsen paikasta A paikkaan B mahdollisimman tehokkaasti ja resursseja säästäen, kun että seuraisin sitä yhden mutterin matkaa valmistajalta kuluttajalle.

 

 Tosin, onhan logistiikka käsitteenä jo hieman muuttunutkin kattaen muutakin kuin pelkän materiaalivirran. Eihän leaniakaan pelkästään hyödynnetä logistiikan maailmassa, vaan sitä voidaan soveltaa myös muilla aloilla, kuten terveydenhuoltoalalla. Leanista ja muista logistiikan opeista voisi kuitenkin hyvin ottaa mallia vielä enemmänkin, sillä niin kutsuttuihin turhuuksiin ja arvoa tuottamattomiin vaiheisiin tuntuu törmäävän jokapäiväisessä elämässä tämän tästä. Voisiko logistista ajattelua soveltaa siis laajemminkin yhteiskuntamme ongelmiin? En tiedä, mutta itse olen ainakin oppinut lukemieni kirjojen ja opintojakson myötä antamaan enemmän painoarvoa myös logistiikalle. Ja vaikka lean enemmän kolahtikin, niin toki arvostan nyt enemmän myös ihan sitä varasto- ja kuljetuspuoltakin, jossa ne mutteritkin matkaavat.

 

 K.W.

 

 Kirjat: Hokkanen, S. & Karhunen, J. 2014. Johdatus logistiseen ajatteluun / Modig, N. & Åhlström, P. 2015. Tätä on lean

Kun ei kolahda

Logistiikka on mielestäni loputtoman kiehtova aihealue. Työskentelin muutaman vuoden ajan varaston toimistonhoitajana ja näin työssäni kuinka paljon raakaa työtä vaaditaan siihen, että kaupan hyllyllä tuotteita. Variaatioita siihen, mikä voi mennä pieleen, on loputon määrä. Rekkalastillinen tuotteita ryöstettiin suoraan varaston edestä. Moottoritiellä oli ketjukolari ja kaupan avajaisiin tilatut tuotteet myöhästyivät. Ranskassa oli, jälleen kerran, satamalakko ja uusi kampanja oli alkamassa. Varaston esimies sammui pössyteltyään marisätkän (tai viisi) ja hommat seisoi. Narkkari yritti ryöstää firman pakun kun sitä lastattiin lastauslaiturilla. Varastomme tehtävä oli yksinkertainen: ottaa vastaan tuotteita Ranskan tehtaalta ja lähettää niitä edelleen yrityksen kauppoihin ja tuotteita myyviin tavarataloihin. Silti viikosta toiseen soitteli ympäri maata/maailmaan ja yritin selvittää missä lähetykset ovat.

Miten näin kiinnostavasta aiheesta saadaankin aikaiseksi niin puuduttavan tylsiä ja värittömiä kirjoja? Jo kansikuvat ovat niin vanhahtavia, että palaan muistoissani 70-luvulle ja alan huomaamattani hamuamaan lakritsipommeja sammarihaalareiden etutaskusta. Kaikki fonttien valinnasta kuvitukseen kirjoissa saa minut halumaan hypätä ulos lähimmästä ikkunasta. Ainut kirja, josta löysin hyödyllistä tietoa helposti, on Simo Hokkasen (et al.) ”Johdatus logistiseen ajatteluun”. Tätäkään kirjaa en kuitenkaan saisi luettua kannesta kanteen, enkä ymmärrä miksi kirjassa on mainoksia.

Kuivakkaiden ja vanhahtavien kirjojen tilalle ehdottaisin Future Learn MOOC:in (massive open online course) kursseja. Tarjolla on kursseja laidasta laitaan, esim. otsikoilla ”Digitalous: tehokas toimitusketjun johtaminen” ja ”Toimitusketju käytännössä: kuinka tavarat matkaavat luoksesi”. Kurssit ovat ilmaisia ja niitä voi tehdä omaa tahtiaan. Suurin osa materiaaleista on videoiden muodossa ja sopivan lyhyitä katsottavaksi missä välissä tahansa. Kurssit ovat yliopistojen järjestämiä ja videoilla puhuu asiantuntijoita laidasta laitaan. Tieto on ajantasaista ja lisämateriaalit tarjoavat mahdollisuuden sukeltaa syvemmällekin aiheeseen. Toivoisinkin, että tällainen oppimisen muoto olisi yhtenä vaihtoehtona kirjojen lukemisen sijaan.