Category: markkinointi

Miten ilmiö synnytetään?

Nyt kun olemme konmarittaneet kotimme kuntoon, ostaneet kaapit täyteen Mutti-tomaattimurskaa ja treenanneet crossfittiä, mitä haluammekaan seuraavaksi? Kirjassaan Ilmiön kaava Lauri Hilliaho ja Johanna Puolitaival esittävät teoriansa siitä, miten ilmiö luodaan. Ilmiön luominen on tavallista markkinointia kokonaisvaltaisempaa ja vaatii rohkeutta ja heittäytymistä – ilmiötä ei synny, jos ihmiset eivät lähde sitä vapaaehtoisesti rakentamaan. Ilmiössä yhdistyvät sosiaalinen toiminta, leviävä tarina ja lupaus. Kirjan mukaan ilmiö onkin huomiota herättävä tapahtumien joukko, joka tiivistyy jonkin aiheen ympärille, erottuu selvästi taustastaan ja syntyy, kun tarina leviää tehokkaasti ihmisten välillä ja aktivoi heitä lupauksillaan.

Ilmiön ytimessä onkin juuri tarina, jota kertovat ja luovat paitsi ilmiön rakentajat myös kuluttajat ja media. Hyvä tarina painuu mieleen ja sitä on helppo kertoa eteenpäin. Kirjassa listataankin tarinan rakennusmateriaaleja, joita ovat esimerkiksi arkkityypit, sankari, lohikäärme ja tunteet. Hyvä tarina synnyttää tunteita ja arkkityypit (esim. Daavid ja Goljat) tarjoavat tuttuja, tunnistettavia muotoja. Kuluttajan voi nostaa tarinan sankariksi ja lohikäärmeenä voi olla oman idean vastapooli.

Ilmiötä vievät eteenpäin innostujat ja vahvistajat ja pitävät yllä omistautujat. Ilmiö pitää juurruttaa tai muuten se voi jäädä hetkelliseksi menestykseksi. Sitä pitää myös pystyä uudistamaan. Kirja tarjoaa vinkkejä jokaiseen vaiheeseen ja eri kohderyhmien tavoittamiseen. Käytännön esimerkkeinä käytetään Youtuben kautta kuuluisuuteen noussutta Robinia ja suureen suosioon noussutta Nordic Business Forum -tapahtumaa. Muitakin esimerkkejä on sekä onnistumisista että epäonnistumisista, ja niiden avulla esitettyyn teoriaan saakin aivan uuden näkökulman.

Pidin kirjasta ja sain siitä paljon ideoita, mutta jäin silti miettimään, kuinka usein ilmiön luomisessa onnistutaan? Ja kuinka usein ilmiöksi nousee jotain aivan sattumalta? Oliko Henri Alénin reseptin luoma Mutti-mania suunniteltua vai yllätys kaikille? Epäilyistäni huolimatta tulen seuraamaan ilmiöitä aivan uusin silmin tämän kirjan luettuani. Ovatko poke-kulhot seuraava ruokahitti? Millainen tarina luodaan virtuaalitodellisuuteen perustuvien laitteiden ilmiöksi nostamiseen? Onko esineiden internet kohta kahvipöytäkeskusteluissamme? Mielenkiinnolla jään tarkastelemaan tulevien ilmiöiden kaavaa.

 

Lähteet:

Hilliaho & Puolitaival. 2015. Ilmiön kaava. Helsinki: Talentum.

 

Miia Caraballo

Video markkinoinnin työvälineenä

 

 

Kilpailu yritysten kesken on kova. Maailma muuttuu nopeasti ja on tärkeää pysyä ajan tasalla. Miten erottautua muista? Niin kuin jo edellisessä blogikirjoituksessani “Mää oon somessa-tapahtuman antimia” mainitsin: Ole rohkea ja vähän hullukin.

Sosiaalisessa mediassa katsotaan yhä enemmän videoita ja niitä kannattaa käyttää myös markkinoinnin välineenä. Santeri Hämäläinen kertoo blogikirjoituksessa ”Videomainonta – Millaiset mainokset toimivat?” mihin kannattaa kiinnittää huomiota.

Hänen mukaan videon pituus ratkaisee, katsotaanko sitä. Kuulemma kuluttajat kiinnittävät enemmän huomiota videon pituuden kuin sisältöön ja lyhyet videot päihittävät pitkät. Lisäksi videon sisältö pitäisi ymmärtää myös ilman ääntä. Videoita katsotaan erilaisissa tilanteissa ja aina ei voi ääntä pitää päällä. Näiden lisäksi on hyvä muistaa, että sisältö ratkaisee. Mitä kohderyhmää kiinnostaa? Mitkä ovat heidän tarpeet? Lopuksi on vielä hyvä mainita analysoinnin tärkeys. Ilman analysointia ei voi tietää missä on parannettavaa. Katselukerrat eivät kerro kaikkea. Facebook ja Youtube tarjoavat sopivia työkaluja katseluajan seurantaan. (Milloin katselua lopetetaan? Mikä voisi olla syy?)

Jaana Nyström kertoi luennossaan, että videon pituus riippuu videon sisällöstä. Tämä väittämä sopii yllä oleviin tietojen kanssa. Mutta hänen mukaan videon laatu ei ole niinkään tärkeä, vaan hyvä ääni. Ehkä ääni-asia riippuu videon merkityksestä: Onko se mainosvideo uudesta tuotteesta/palvelusta vai yrittääkö yritys saada vaan lisää näkyvyyttä?

Itse en hirveästi välitä mainosvideoista. Koitan aina käyttää Skip Ad-toimintoa, jos vain mahdollista. Eli minulle on tosiaan tärkeää, että voin itse vaikuttaa siihen, haluanko katsoa mainosta, tästä Hämäläinen kirjoitti myös. Kun haluan lähteä ulkomaille uuteen paikkaan, tykkään käyttää Google Mapsin Street View ominaisuutta ja muutenkin etsiä videoita lomapaikasta. Ihana nähdä etukäteen lomakohdetta ja paikan päällä tuntuu siltä, että olisi jo aikaisemmin vieraillut siellä.

360-asteen video on mahtava keksintö ja tunnetaan myös nimellä virtuaalitodellisuus. VR-lasien avulla kokemus on vielä voimakkaampi, kun silmät huijaavat aivoja. Jaana ei ollut väärässä, kun hän sanoi sen olevan seuraava askel markkinoinnissa.

Tässä esimerkki matkustamisesta:

 

Tässä vielä toinen video, jossa näytetään esimerkkejä virtuaalitodellisuudesta markkinoinnissa:

 

-Kaisa

Kauan eläköön some

Kuningas on kuollut, kauan eläköön kuningas!

Näin kuvailee sosiaalista mediaa Jerry Kane TEDx-puheessaan.  Sosiaalinen media pakenee määritelmiä ja on paljon enemmän kuin Twitter, Facebook ja muut kanavat, jotka ihmiset yleensä mieltävät sosiaaliseksi mediaksi. Kane sanookin, että sosiaalinen media on yhtä kuin internet. Jopa sähköpostit ovat sosiaalista mediaa. Kanen mukaan yritykset ovat tajunneet sosiaalisen median liikearvon ja ovat jo siirtymässä markkinoinnista seuraavaan vaiheeseen – sosiaalisen median käyttö alkaa muokata koko yritystä ja sen organisaatiota. Sosiaalinen data ja sen analysointi vievät kaikkia yrityksen prosesseja uudelle tasolle. Pian eletäänkin yhteisöissä kuin 150 vuotta sitten: kaikki tietävät kaikki, sosiaalinen media luo uudelleen kyläyhteisön.

Meidän Mää oon somessa -seminaarimme tavoittelee kävijöikseen yrittäjiä Mäntän kyläyhteisöstä ja vähän kauempaakin. Kortesuo et al. opastavat loistavassa kirjassaan ”Pillillä vai pasuunalla? Viestinnän käsikirja yrittäjälle” kuinka luodaan brändi ja kuinka sitä markkinoidaan. Brändin nimen valinnassa tosin opastetaan välttämään ääkkösiä – täytyy kyllä olla eri mieltä, mielestäni olemme onnistuneet valitsemaan seminaarille ajanhenkisen nimen. Älä kerro Martille -somekampanja on saavuttanut suuren suosion ja käyttää myöskin rohkeasti ääkkösiä. Myös visuaalinen ilme on samantyylinen kuin meillä.

martti

Kuva: Twitter, Älä kerro Martille

Kirjassaan Kortesuo et al. sanovat, että yrityksen pitää olla somessa kuin yksilö, mielellään täydellinen yksilö. Pitää olla nopea, keskusteleva ja viihdyttävä, mutta ei saa olla vihainen, marttyyrimainen tai nolo. Pitää miettiä, millainen henkilö yrityksesi olisi. Minusta olemme onnistuneet seminaarin markkinoinnissa luomaan hyvän kuvan itsestämme: raikas, innostava, aktiivinen ja tuore. Hyvä me!

 

Lähteet:

Social Media… You Haven’t Seen Anything Yet. Jerry Kane. TEDxLongwood. https://www.youtube.com/watch?v=KzcQzM8CgIc&list=PLNATE6W3-RazWkL55_kFQF561KyiFBNol&index=2. Julkaistu 7.7.2014.

Kortesuo, Patjas & Seppänen. 2014. Pillillä vai pasuunalla? Viestinnän käsikirja yrittäjille. Turenki: Kirjapaino Jaarli.

Miia Caraballo

 

Visuaalinen markkinointi osana myynninedistämistä

Myynninedistäminen on yksi yrityksen markkinoinnin tukitoimista. Myynninedistämistämisen keinot kohdistetaan yleensä kolmelle kohderyhmälle: omalle myyntiorganisaatiolle, jälleenmyyjille sekä kuluttajille. Myynnin edistämiseen luetaan kaikki toiminta jolla pyritään lisäämään myyntiä. Toimenpiteitä myyntihenkilöstölle  voi olla mm. kilpailut, bonuspalkkaus tai koulutus. Asiakkaaseen kohdistettua myynnin edistämistä on mm. paljousalennukset, bonusjärjestelmät, kanta-asiakasedut, kilpailut, arvonnat ja kaupan kylkiäiset jne. Nämä edellä mainitut ovat varmasti yleisempiä toimintatapoja myynninedistämiseksi. Yleisesti myynninedistämisellä pyritään hetkelliseen myynnin lisäämiseen, mutta sille voidaan asettaa myös muita tavoitteita, kuten uusien asiakkaiden hankinta, markkinaosuuden kasvattaminen, asiakasuskollisuuden lisääminen tai suhdetoiminnan edistäminen jälleenmyyjien kanssa.  Myynninedistämistä on usein vaikea erottaa omaksi kokonaisuudeksi yrityksen markkinointikeinojen valikoimassa, ja koska omasta mielestäni myynnin edistäminen liittyy vahvasti visuaaliseen markkinointiin kerron siitä seuraavassa enemmän.

Itse pidän vähittäiskaupassa tärkeimpänä toimintatapana visuaalista markkinointia. Jos on hyvä tuote ja siihen uskoo, ei tarvitse antaa alennuksia edistääkseen myynimages (2)tiä. Riittää, että osaa laittaa tuotteen hyvin esiin. Tästä voisi hyvänä esimerkkinä sanoa sesonkituotteet. Jokaisessa ruokakaupassa on juhla-aikoina ja sesonkiaikoina suuret massat tuotteita esillä ja ne myy ihan itsekseen. Ei tarvita alennuksia, riitää että tuotteet on hyvillä paikoilla ja selkeästi esillä. Visuaalisella markkinoinnilla on suuri merkitys kuluttajan ostopäätökseen, miten ja missä tuotteet kaupoissa sijaitsevat. Suuret hypermarketit on suunniteltu siten, että asiakas ostaisi mahdollisimman paljon. Miksi  maitokaupassa maito on viimeissä nurkassa? Juuri siksi, että asiakas joutuu kävelemään koko kaupan läpi löytääkseen maidon ja kassalle tullessa on kori täynnä ostoksia, vaikka vain maitoa lähti ostamaan. Miksi kassoilla on edullisia tuotteita tyrkyllä? Juuri siksi, että siitä voi vielä ennen maksua napata jotain pientä mukaansa. Esim. ruokakaupoissa on makeisia ja vaatekaupoissa kosmetiikkaa, sukkia jne. Kassapisteellä olevilla tuotteilla pystytään lisäämään myyntiä ja vaikuttamaan joihinkin avainlukuihin mm. kpl/asiakas. Sitä ei tule ajatelleeksi, kuinka paljon yritykset tekevät asioita lisätäkseen myyntiä asiakkaan sitä huomaamatta.

Esillepanojen suunnitteluvaiheessa

hyödynnetään AIDA-mallia:

– A = Attention = Huomion Herättäminen

– I = Interest = Mielenkiinnon herättäminen

– D = Desire = Ostohalun herättäminen

– A = Action = Toimintaan Kehottaminen

Monella tuotemerkillä on omat menekinedistäjät jotka kiertävät kaupoissa laittamassa tuotteitaan esiin. Näin varmisteaan että tuotemerkin tuote ei jää myymättä jos myymälän oma henkilökunta ei ehdi tuotteita täyttämään. Kuvassa esimerkillinen osasto, jossa tuotteet laitettu houkuttelevasti ja selkeästi esiin siten, että tuote myy itse itsensä. Runsas, täytetty, selkeä ja siisti osasto. Tästä tulee ostofiilis!

SONY DSC

Tuotteiden esillepanoilla pyritään luomaan myyntiä edistävä, tehokas ja toimiva kokonaisuus. Toimivat esillepanot saavat asiakkaat hyvälle mielelle ja tästä johtuen ostohalukkuus kasvaa ja päätöksen teko nopeutuu. Hyvin toteutetut esillepanot jättävät positiiviset muistijäljet myymälästä asiakkaiden mieleen, ja tästä johtuen he palaavat uudestaan ostoksille. Kilpailun kasvaessa tuotteiden suunnitelmallinen esillepano on tärkeää, koska noin 80 % ostopäätöksistä syntyy myymälässä.

 

P.K.

 

 

 

 

Markkinointi lyhyesti (osa 2)

Yksi yrtiys ei pysty tyydyttää kaikkia kuluttajia ja siksi segmentoidaan. Yrityksen on etsittävä heille sopivat asiakasryhmät ja keskityttävä niihin. Kohdennetun markkinoinnin ensimmäinen askel on kilpailijoiden tuntemus. Sen jälkeen voidaan rakentaa eri asiakasryhmille sopivaa markkinointisuunnitelmaa. Segmentit eivät ole kiveen lyöty, vaan ne voivat muuttua. Segmentoidin lisäksi asiakastuntemus ja ostokäyttäytyminen ovat keskeisiä asioita markkinoinnissa. Yrityksen on tunnettava läpikotaisin kuluttajaa, jolle hän on myymässä tuotetta.Sieppaa

 

 

 

 

Hyvän asiakasmarkkinoinnin perusta on markkinointimix, joka perustuu esimerkiksi 5P-malliin: Price, Product, Place, Promotion, Personnel/Peple. 5P-mallin avulla tiedostetaan tärkeimmät keinot kilpailun voittamiseen. Tärkeimpiä kilpailuetuja ovat henkilöstö ja asiakaspalvelu. Lisätietoa myös artikkelista Asiakaskokemus ja työilmapiiri.

Markkinointiviestinnässä pitäisi löytää vastaukset seuraaviin kysymyksiin: Mikä on kohderyhmä? Mikä on tavoite viestinnällä? Miten viestiminen tapahtuu?

Yksi tunnettu tavoiteasettelumalli markkinointiviestinnässä on AIDASS (Attention, Interest, Desire, Action, Satisfaction, Service). Kullekkin tasolle asetetaan tavoitteet ja mietitään miten ne saavutetaan.

Eri kohderyhmät tavoitetaan eri tavalla ja siksi oikean viestintäkeinon valinta on olennaista. Markkinointiviestinnässä ei ole oikeaa tai väärää. Erottautuminen on hyvästä, joten kannattaa olla rohkea ja luova. Esimerkki tästä on Jounin Kauppa.

Markkinointiviestinnällä on hyvä määritellä strategia. On kaksi strategiasuuntaa: Työntöstrategia tai vetostrategia. Työntöstrategia markkinointiviestintä kohdistetaan esimerkiksi tukkukaupoille ja jälleenmyyjille. Nämä taas markkinoivat tuotetta eteen päin kunnes se kohtaa lopulliset kuluttajat. Vetostrategiassa koitetaan tavoittaa suoraan kuluttajat. Vetostrategiaa käytetään sähköisissä medioista johuten yhä enemmän. Sosiaaliset mediat ovat nykypäivää ja erittäin suosittuja. Valitettavasti uusia viestintävälineitä- ja tapoja tulee jatkuvasti lisää ja suosikit vaihtuvat nopeasti. Tärkeä on, että kaikki viestintätavat tukevat ja täydentävät toisiaan.

Oletko ikinä miettinyt missä oma työpaikkasti kaikkialla mainostaa? Mitä kohderyhmiä he koittavat tavoittaa? Minkälaisen kuvan yrityksesta sää heidän mainonnan ansiosta?

Kaisa

Lähde: Bergström, S., Leppänen, A. 2015. Yrityksen asiakasmarkkinointi. 16. painos. Helsinki: Edita Publishing Oy.

 

 

Markkinointi lyhyesti (osa 1)

Markkinointi on tärkeä menestyksentekijä, koska sen avulla kuluttaja saavat tietää yrtiyksen tuotteista ja palveluista. Markkinoinnin keskeinen asia on asiakassuhde. Asiakkaiden lisäksi on pidettävä verkosto yllä kumppaneihin. Yhteistyökumppanit voivat olla olennainen kilpailuetu. Lisätietoa verkostoitumisen merkityksestä: Kaikessa ei voi olla paras, joten verkostoidu!

Markkinointi ei ole pelkästään markkinointiosaston tehtävä vaan koko organisaatio on vastuussa siitä. Johdon tehtävä on luoda yrityksessä pohja markkinointiajattelulle ja saada se toimimaan jokaisen työntekijän arjessa.

Ennakointi, trendejen seuraaminen ja niiden analysointi ovat olennaisia tehtäviä markkinoinnissa. Asiakkaiden tarpeet muuttuvat ja sen mukaan markkinointi. Yritysten on muistettava myös vastuullisuus, eli esim. säännösten ja lakejen noudattaminen.

Markkinoinnin tehtävät ovat kysynnän selvittäminen, kysynnän luominen, kysynnän tyydyttäminen ja kysynnän säätely myös muuhun tarjontaan. Markkinoinnin mittarina toimii asiakastyytyväisyys: Tyytyväinen asiakas tulee todennäköisesti uudestaan. Tavoitteena ovat parhaan arvon tuottaminen asiakkaille ja pitkäaikaisen asiakassuhteen luominen.

Asiakkaan kokema arvo tai hyöty on aina henkilökohtainen. Markkinoijat valitsevat yrtykselle sopivan arvoaseman: enemmän kalliimmalla, enemmän samalla rahalla, samaa halvemmalla, vähemmän paljon halvemmalla, enemmän halvemmalla. Arvoasemaa kannattaa suunnitella jo yritystä perustaessa, jotta sitä pystyy hyödyntämään markkinoinnissa.

Markkinointitoimenpiteet suunnitellaan kerrallaan vuodeksi ja toimeenpiteistä laaditaan kirjallinen markkinointisuunnitelma. Markkinointisuunnitelmaa varten tehdään tutkimuksia ja erilaisia analyysejä. Näillä koitetaan löytää uusia markkinointimahdollisuuksia ja nykyisten toimepiteiden vaikutukset. Markkinointisuunnitelmassa määritellään tavoitteet, joiden kuuluvat olla mahdollisimman konkreettiset. Strategia kertoo miten tavotteisiin päästään.

Ympäristökin muuttuu koko ajan ja yritysten on seurattava trendejä ja kerättävä tietoa, jotta markkinointi pysyy ajan tasalla. Markkinointiympäristöä voi tutkia itse tai ulkoistaa se markkinointitutkimuslaitokselle. Markkinoinnissa on sisäisen ja ulkoisen ympäristön lisäksi mikro- ja makroympäristö. Makroympäristö on maailmanlaajuinen ja yritys ei voi vaikuttaa suoraan sen kehitykseen. Mikroympäristö on yrityksen lähellä olevat vaikuttajat.

Sieppaa

Jatka lukemista Markkinointi lyhyesti (osa 2)

Kaisa

Lähde: Bergström, S., Leppänen, A. 2015. Yrityksen asiakasmarkkinointi. 16. painos. Helsinki: Edita Publishing Oy.