Category: reflektointi

Mää oon somessa-tapahtuman antimia

Järjestimme opiskeluryhmäni kanssa digitalisuuteen liittyvän tapahtuman Mänttään Serlachius museossa, jossa pääaiheena oli sosiaalinen media. Luennoitsijoina olivat Jaana Nyström sekä Heli Kurjanen. Jaana Nyström on Google+ some-kanavan seuratuin suomalainen, joka kouluttaa ja valmentaa sosiaalisen median käyttöä. Heli Kurjanen johtaa Lune Groupia ja tuli kertomaan omasta menestystarinastaan.

 

Tässä vinkkejä yritykselle sosiaalisen median kanssa:

Nykyään sanotaan, että jos yritys ei ole somessa, sitä ei ole olemassa. Yritystä etsitään ensiksi googlesta ja jos mitään ei löydy, ihmetellään miksi ja mitä salattavaa yrityksellä voi olla. Monilla on tekosyy, että ei ole aikaa somelle. Mutta miten kaikelle muulle yritystoiminnalle löytyy aikaa (esim. myynti, asiakaskontaktointi, raportointi)? Tässä on pieni ajatusvirhe. Sosiaaliselle mediallekin pitäisi olla aikaa, koska sen täytyisi sisältyä yritystoimintaan.

Kohderyhmä voi määrittää some-kanavaa, mutta toisaalta jokaisesta kanavasta voi löytyä kohderyhmää. Miten useammassa kanavassa on, sitä parempi. Sisällön kieli taas kannattaa valita toiminnan mukaan. Tavoitatko pelkästään suomalaisia vai kansainvälisesti asiakkaita?

Tässä muutama yleinen some-kanava:Kuvahaun tulos haulle Social Media

Facebook
Instagram
Twitter
Pinterest
LinkedIn
Google+

Mutta ei riitä, että on perustanut some-tilejä eri kanaviin. Kaikista tärkein asia on sisällöntuotto ja somen aktiivinen käyttö. Ihmisille täytyy antaa syy, miksi tiettyä tiliä kannattaa seurata. Kai Kawasakin mukaan 20% sisällöstä saa olla mainontaa, loput kannattaa olla jotain muuta. On tärkeää jakaa sisältöä, joka koukuttaa, viihdyttää ja opettaa. Sisällön ei tarvitse olla aina jotain omaa, mutta sen on liityttävä yrityksen toimintaan tai ihmisiin. Arvonnat ovat parempia kuin maksettu mainonta. Ole rohkea ja hullu. Tee niin kuin itse haluat, älä matki muita. Kerro esimerkiksi tarinoita yrityksestä, varsinkin ihmisistä. Ihmisiä kiinnostaa ihmiset. Mainostaessa on tärkeä olla ytimekäs ja varsinkin rehellinen. Kotisivut ovat yrityksen käyntikortti. Somessa taas saa olla vapaampi ja ihmiset saattavat samaistua paremmin.

Sisältöä ei kannata jakaa ilman kuvaa tai videota. Pelkkä teksti ei ole kovin mielenkiintoista. Videot jopa päihittävät kuvat. Videoissa on tärkeä muistaa hyvä äänenlaatu. Videon pituus taas on riippuvainen aiheesta. Vinkkinä: Youtubessa on ilmainen videokäsittelyohjelma. Youtubesta saa hyviä ilmaisia ohjeita googlettamalla. Amerikkalaiset nuoret kuulemma uskovat, että Youtubesta löytyy mitä vain tarvitsee tietää. Joten jos mahdollista, tee ”How to…”-video.

Eli vielä kerran: Ihmisiä kiinnostaa ihmiset, ole aktiivinen somessa omalla tavalla. Hauskaa somettamista!

– Kaisa

Globaali talous

Valitsin opiskelijoiden kirjavinkkauslistalta luettavakseni Janne Tienarin ja Susanna Meriläisen teoksen johtamisesta ja organisoinnista globaalissa taloudessa. Kirjassa oli aimo pläjäys asiaa, vähän liikaakin kertaistumalta sulateltavaksi tällaiselle noviisille.

Keskeisimmät tekijät globaalissa taloudessa ovat teknologisoituminen, finanssivetoistuminen, monikulttuuristuminen, ekologisoituminen ja medialisoituminen. Suomen taloudessa suurin muutos on tekonologisoitumisessa: raskaasta teollisuudesta on siirrytty tietoyhteiskuntaan ja palveluihin sekä palveluliiketoimintaan. Olennaisessa osassa ovat innovaatiot ja innovointi. Kirjassa esitetään mielenkiintoinen esimerkki käyttäjälähtöisestä innovaatiosta. Tanja Kotro tutki väitöskirjassaan Suunnon urheiluun tarkoitettujen rannetietokoneiden tuotekehitystä. Hän huomasi että kehitysprosessissa suuri vaikutus oli työntekijöiden omilla urheiluun liittyvillä intohimoilla. Työntekijät siirsivät harrastuksissaan keräämänsä hiljaisen tiedon tuotekehitykseen. Millaisia innovaatioita saataisiinkaan aikaiseksi jos kaikki suomalaiset yritykset tekisivät samoin!

Finanssivetoistuminen näkyy pankkikeskeisen rahoitusjärjestelmän murtumisena ja omistusrakenteen muutoksina. Yhä useammat yritykset ovat ulkomaalaisomistuksessa ja saavat rahoituksensa ulkomailta. Talouden finanssivetoistuminen näkyy myös julkisen sektorin yritysmäistämisenä. Valtio on myynyt omistuksiaan ja luonut näennäismarkkinat, joilla pienetkin julkiset hankinnat kilpailutetaan. Tiukka kilpailutus näkyy esimerkiksi kouluruoan laadussa – legenda kumiperunoista ilmeisesti elää edelleen.

 

                                                      Yllä menneiden aikojen pankkisuuruuksia.

Globalisaatio näkyy myös monikultturistumisena. Viime aikoina otsikoissa on ollut suuret pakolaisvirrat jotka ovat yltäneet kaukaiseen Suomeenkin. Tämä onkin osa kahdenlaista maahanmuuttoa: pienipalkkaisille aloille työllistyvät tai työttömiksi jäävät siirtolaiset ja pakolaiset aiheuttavat polemiikkia, mutta asiantuntijatehtäviin rekrytoidut maahanmuuttajat toivotetaan tervetulleiksi. Kansainvälistyminen näkyy myös suomalaisten muuttona ulkomaille ja huolena onkin aivovuoto Suomesta. Mitään uutta suomalaisten lähtemisessä ei ole, viimeinen suuri aalto oli 1960 ja 1970-luvuilla kun lähdettiin sankoin joukoin Ruotsiin. Mielenkiintoisin monikultturistumiseen liittyvä piirre jonka kirja nostaa esiin on muuttuva tasa-arvo. Suomi on vankka tasa-arvon maa, mutta tällä useimmiten viitataan naisten ja miesten väliseen tasa-arvoon. Pystytäänkö Suomessa toteuttamaan myös eri etnisten ryhmien välinen tasa-arvo työmarkkinoilla? Monikulttuurisen lapsen äitinä minua jäi tämä kysymys mietityttämään.

oppilaita

                     Entisiä oppilaitani Japanissa. Olen ollut maahan- ja maastamuuttaja.

Medialisoituminen näkyy viihteellistymisenä, mediaomistuksen keskittymisenä ja talouden äänen korostumisena. Minua kiinnosti erityisesti viihteellistyminen. Asuin pois Suomesta kymmenen vuotta ja kun palasin takaisin lehdet ja tv olivat täynnä tyhjäpäitä jotka ovat kuuluisia siitä että ovat kuuluisia. Suosituin genre on tosi-tv ja kauden loppuessa se näytetäänkin heti uusintana. Ymmärrän että mediayrityksille tällainen on kannattavaa, mutta haluaako enemmistö ihmisistä todellakin katsoa tavisääliöiden sähläilyjä ja lukea niistä lehdissä?

tuksu

                                                   Tuksu, globalisaation airut? Kuva MTV.

Ekologisoituminen tulee mielestäni vaikuttamaan aina enemmän yritysten toimintaan. Ympäristöön liittyvillä haasteilla on globaali ulottuvuus. Hyvä esimerkki tästä on Metsä-Botnian tehdas Uruguayssa Kuluttajat ovat entistä ympäristötietoisempia ja kokevat että kulutuskäyttäytyminen on se alue, jolla he voivat vaikuttaa ympäristöönsä. Yritysten yhteiskuntavastuusta on erilaisia käsityksiä: yhtäältä yritys pyrkii ensisijaisesti tuottamaan voittoa vaikka osallistuukin samalla yhteiskunnan kehittymiseen, toisaalta yritykset eivät voi mennä vihertymisessään muuta yhteiskuntaa pitemmälle vaan ekologisesti kestävään liiketoimintaan tarvitaan ympäristöpoliittisia toimia. Kirja esittää vastuunjakaantumisen esimerkkinä opiskelukaupunkimme Mäntän. Paperitehtaan patruunana Serlachius otti hoitaakseen monia yhteiskunnan tehtäviä, esim. koulutuksen ja terveydenhuollon ja yritys pitikin yhteisön tarpeista laajasti huolta. Patruunataloudesta siirrytiin 1960- ja 1970-luvuilla kansallisen talouden vaiheeseen jolloin yhteiskunta otti hoitaakseen yhteisön keskeiset toiminnot. Globaalin talouden vaiheessa kaikki meni pieleen Mäntässä ja kaupunki palveluiden tuottajana ajautui kriisiin. Globaalin talouden aikakautena onkin epäselvää, kuka lopulta kantaa vastuun yhteiskunnasta ja sen ihmisistä. Tavattoman kuvaava esimerkki.

                                                                                                                                       Miia

Tienari, J. ja Meriläinen, S. 2012. Johtaminen ja organisointi globaalissa taloudessa. Helsinki: SanomaPro.

Lue, kirjoita, sisäistä: Bloggaa!

Rehellisesti sanottuna en alussa pitänyt tästä blogi-tehtävästä ollenkaan. En nauti erityisesti kirjoittamisesta ja en ymmärtänyt mitä hyötyä tästä olisi minulle. Mieleni on kuitenkin muuttunut ja olen tyytyväinen tähän kokemukseen. Blogin kirjoittaminen on vapaamuotoista ja sinne voi kirjoittaa mitä tahansa.

Blogin kirjoittaminen on auttanut minua sisäistämään luetut kirjat paremmin. Sain opettajalta hyvän vinkin miten hän lukee kirjoja: Laita post-it lapulle mitä ajatuksia herää luetusta tekstistä tai muita sinun mielestä tärkeitä asioita tekstiin liittyen. Kaikkea ei voi muistaa ja jotkut hyvät ideat saattavat unohtua hetkessä. Tämän vinkin ansiosta reflektointi ja kirjoittaminen ovat minulle helpompia.

Äidinkieleni ei ole Suomi ja kirjoitan usein puhekieltä. Olen onnekas, että miesystäväni tarkistaa usein kirjoituksiani ja hänen avulla olen huomannut mitä virheitä teen kirjoituksissani. Virheet ovat pääsääntöisesti toistuvia ja koitan nyt keskittyä niihin paremmin. Myös lukeminen on auttanut kirjoittamista.

Aijonko jatkaa blogin kirjoittamista tämän kurssin jälkeen? Ehkä. Kirjoittaminen vie aikaa, mutta toisaaltaan olen sisäistänyt asiat paremmin. Joka tapauksessa voin suositella tätä menetelmää opiskelua varten.

Kaisa