Category: sosiaalinen media

Digital Sales Dayn antia

Digital Sales Day oli mahtava pläjäys faktaa ja konkreettisia työkaluja myynnin edistämiseksi. Puhujina oli johtamisen, myynnin ja markkinoinnin asiantuntijoita, jotka vetivät online-webinaareja. Ihan kaikkia en päässyt kuuntelemaan, mutta silti päivä oli todella antoisa.

Jani Aaltonen aloitti käymällä läpi myynnin trendejä vuodelle 2018. ”Get attention, get leads and close deals” oli hänen osuva avauksensa. Hänen mukaansa myynnin automaatio on must – maailma elää 365/24/7, eikä valtavia tietomääriä pysty kukaan manuaalisesti hallitsemaan. Siksi teknologiaan investoiminen onkin tärkeää. Hän peräänkuulutti myös full funnel -ajattelua. Ei riitä, että vain yksittäistä osaa kehitetään, vaan mukaan on saatava koko ekosysteemi. Vaikka sosiaalinen media tärkeimpänä kanavana tavoittaa ihmisiä ei olekaan uusi ajatus, on Aaltosen mukaan tähän Suomessa reagoitu hitaasti. Mielenkiintoisimpina trendeinä pidin liveä ja videoita. Livenä striimaamista kutsuttiin webinaarissa uudeksi mustaksi, johon yritysten olisi rohkeasti lähdettävä mukaan saadakseen huomiota.
Videoiden käyttämisestä osana myyntiprosessia oli oma webinaarinsa. Wistian Taylor Brennan antoi hyviä vinkkejä videoiden tekemiseen ja perusteli, miksi yritysten kannattaa investoida aikaansa ja rahaansa videoiden tekemiseen. Hänen mukaansa johtajat käyttävät videoita tiedonlähteinä ja kuluttajat tekevät ostopäätöksen todennäköisemmin katsottuaan videon. Mainio esimerkki, jonka hän antoi, oli stereotypia niljakkaasta myyntimiehestä: huonosti pukeutunut käytettyjen autojen myyjä, jonka suusta ei rehellistä sanaa tule. Monilla on myyjistä negatiivinen mielikuva ja videoilla voi inhimillistää brändiään ja hyödyntää sitä tosiasiaa, että ihmiset haluavat ostaa ihmisiltä. Todella mielenkiintoisena pidin hänen esittämiään videotyyppejä: tervetuloa-, allekirjoitus- ja vastaajaviestivideot. Tervetuloa-videolla yritys esittelee lyhyesti itsensä ja henkilökuntansa. Sähköpostin allekirjoitukseen liitettävällä videolla voi työntekijä esitellä itsensä ja mielenkiinnon kohteensa. Vastaajaviestiin liitettävällä videolla voit pikaisesti esitellä itsesi tai vastata asiakkaan esittämään kysymykseen. Miksi kaikilla yrityksillä ei ole näitä käytössä?!! Itse ainakin vastaisin sähköpostiin paljon todennäköisemmin, jos olisin videon kautta tutustunut sen lähettäjään. Wistian Soapbox-palvelussa voi kokeilla videon tekemistä ja Brennanin mukaan videoiden tekemisen voikin aloittaa ilman suuria investointeja. Rohkeasti kokeilemaan!
Moretag Oy:n Janne Gyllingin esitelmä oli lyhyt, mutta kolahti kovaa. Hän heitti ilmoille väittämän, jonka mukaan suomalaisia yrityksiä ei kiinnosta asiakaskeskeisyys. Esimerkkeinä hän kertoi Lidlin, jonka tuotua paistopisteet Suomeen reagoivat muutkin vähittäiskauppayritykset. Toisena esimerkkinä oli lentoyhtiö Norwegian, joka to wlan-yhteyden lentokoneisiin ja pakotti Finnairinkin reagoimaan asiaan. Miksi tulemme perässä, miksi emme osaa ajatella asiakkaiden näkökulmasta? Gyllingin viesti onkin: käytä itse tuotteitasi tai palvelujasi, kulje oman asiakkaasi matkaa.
Noblean Laura Pääkkösen aiheena oli social selling, josta häneltä ilmestyy kirjakin tänä syksynä. Mitä sitten on social selling? Asiakkaat ovat muuttaneet ostokäyttäytymistään ja myyjän pitää toimia asiakkaan mukaan ja olla siellä, missä asiakaskin on. Sosiaalisen median hyödyntäminen on osa social sellingiä, mutta kyse on enemmästäkin. Ilmiössä on kyse syvemmästä asiakasymmärtämyksestä, vuorovaikutuksesta ja viestinnästä sekä verkostoista ja suhteista. Pääkkönen nosti esille myös henkilöbrändäyksen, joka joistakin voi ensikuulemalta vaikuttaa hyvinkin päälle liimatulta ja teennäiseltä. Kyse on kuitenkin omien vahvuuksien ja mielenkiinnon kohteiden esille tuomisesta. Ihmisillä on Pääkkösen mukaan kymmenen kertaa enemmän seuraajia somessa kuin pk-yrityksillä, joten henkilöbrändäys antaa mahdollisuuden paitsi asiantuntijuuden vahvistamiseen myös verkostojen kasvattamiseen ja myyntimahdollisuuksien luomiseen.
TAMKin oma Pia Hautamäki tarjosi teoreettisempaa näkökulmaa osaavaan myyntityöhön ja asiakkaan odotuksiin ostajana. Sekä myynti että ostotarpeet ovat digitaalisuuden myötä muuttuneet. Asiakkaat odottavat myyjiltä asiantuntijuutta ja neuvoja. Persoonallisuuksien vaikutus on huomioitava entistä paremmin myynnissä ja myyjien tuleekin mukailla asiakkaan ostopäätösprosessia. Esimerkiksi järjestelmälliselle tyypille on luotava sujuva ostopolku, jos myyjä ei tähän pysty katkeaa ostopolku alkuunsa. Myyjä toimiikin muutoksen arkkitehtinä. Hautamäki korostaa, että asiakkaat ovat verkossa ja yrityksillä tulisikin olla digi- ja somestategia. Ostopolkuun on pyrittävä vaikuttamaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, ja tähän tarjotaankin käytännönläheisiä vinkkejä: varmista että yrityksen sivuilta löytyy yhteystietosi helposti ja että pystyt tarjoamaan hyviä referenssejä; tuota asiantuntijasisältöä; nopea vastausherkkyys on kaiken a ja o, tarjouspyyntöihin on turha edes vastata viikon viiveellä; hyödynnä markkinointiautomaatiota. Hautamäki kommentoi myös yleisesti esitettyä väitettä, jonka mukaan myyjiä ei kohta edes tarvita. Hänen mukaansa asiakaskäyttäytymisen muutos ei vähennä myyjien tarvetta. Myyjä on asiantuntija, jolla on hyvät vuorovaikutustaidot. Hän tuottaa arvoa sekä asiakkaan liiketoiminnalle että omalle organisaatiolleen. Hyvä uutinen meille tuleville tradenomeille!
Kiitokset Sales Communicationsille upean setin järjestämisestä, ne jotka eivät päässeet mukaan voivat jo laittaa seuraavan kevään päivän kalenteriin tai katsella webinaarien tallenteita.

Miia Caraballo

Advertisements

Video markkinoinnin työvälineenä

 

 

Kilpailu yritysten kesken on kova. Maailma muuttuu nopeasti ja on tärkeää pysyä ajan tasalla. Miten erottautua muista? Niin kuin jo edellisessä blogikirjoituksessani “Mää oon somessa-tapahtuman antimia” mainitsin: Ole rohkea ja vähän hullukin.

Sosiaalisessa mediassa katsotaan yhä enemmän videoita ja niitä kannattaa käyttää myös markkinoinnin välineenä. Santeri Hämäläinen kertoo blogikirjoituksessa ”Videomainonta – Millaiset mainokset toimivat?” mihin kannattaa kiinnittää huomiota.

Hänen mukaan videon pituus ratkaisee, katsotaanko sitä. Kuulemma kuluttajat kiinnittävät enemmän huomiota videon pituuden kuin sisältöön ja lyhyet videot päihittävät pitkät. Lisäksi videon sisältö pitäisi ymmärtää myös ilman ääntä. Videoita katsotaan erilaisissa tilanteissa ja aina ei voi ääntä pitää päällä. Näiden lisäksi on hyvä muistaa, että sisältö ratkaisee. Mitä kohderyhmää kiinnostaa? Mitkä ovat heidän tarpeet? Lopuksi on vielä hyvä mainita analysoinnin tärkeys. Ilman analysointia ei voi tietää missä on parannettavaa. Katselukerrat eivät kerro kaikkea. Facebook ja Youtube tarjoavat sopivia työkaluja katseluajan seurantaan. (Milloin katselua lopetetaan? Mikä voisi olla syy?)

Jaana Nyström kertoi luennossaan, että videon pituus riippuu videon sisällöstä. Tämä väittämä sopii yllä oleviin tietojen kanssa. Mutta hänen mukaan videon laatu ei ole niinkään tärkeä, vaan hyvä ääni. Ehkä ääni-asia riippuu videon merkityksestä: Onko se mainosvideo uudesta tuotteesta/palvelusta vai yrittääkö yritys saada vaan lisää näkyvyyttä?

Itse en hirveästi välitä mainosvideoista. Koitan aina käyttää Skip Ad-toimintoa, jos vain mahdollista. Eli minulle on tosiaan tärkeää, että voin itse vaikuttaa siihen, haluanko katsoa mainosta, tästä Hämäläinen kirjoitti myös. Kun haluan lähteä ulkomaille uuteen paikkaan, tykkään käyttää Google Mapsin Street View ominaisuutta ja muutenkin etsiä videoita lomapaikasta. Ihana nähdä etukäteen lomakohdetta ja paikan päällä tuntuu siltä, että olisi jo aikaisemmin vieraillut siellä.

360-asteen video on mahtava keksintö ja tunnetaan myös nimellä virtuaalitodellisuus. VR-lasien avulla kokemus on vielä voimakkaampi, kun silmät huijaavat aivoja. Jaana ei ollut väärässä, kun hän sanoi sen olevan seuraava askel markkinoinnissa.

Tässä esimerkki matkustamisesta:

 

Tässä vielä toinen video, jossa näytetään esimerkkejä virtuaalitodellisuudesta markkinoinnissa:

 

-Kaisa

Mää oon somessa-tapahtuman antimia

Järjestimme opiskeluryhmäni kanssa digitalisuuteen liittyvän tapahtuman Mänttään Serlachius museossa, jossa pääaiheena oli sosiaalinen media. Luennoitsijoina olivat Jaana Nyström sekä Heli Kurjanen. Jaana Nyström on Google+ some-kanavan seuratuin suomalainen, joka kouluttaa ja valmentaa sosiaalisen median käyttöä. Heli Kurjanen johtaa Lune Groupia ja tuli kertomaan omasta menestystarinastaan.

 

Tässä vinkkejä yritykselle sosiaalisen median kanssa:

Nykyään sanotaan, että jos yritys ei ole somessa, sitä ei ole olemassa. Yritystä etsitään ensiksi googlesta ja jos mitään ei löydy, ihmetellään miksi ja mitä salattavaa yrityksellä voi olla. Monilla on tekosyy, että ei ole aikaa somelle. Mutta miten kaikelle muulle yritystoiminnalle löytyy aikaa (esim. myynti, asiakaskontaktointi, raportointi)? Tässä on pieni ajatusvirhe. Sosiaaliselle mediallekin pitäisi olla aikaa, koska sen täytyisi sisältyä yritystoimintaan.

Kohderyhmä voi määrittää some-kanavaa, mutta toisaalta jokaisesta kanavasta voi löytyä kohderyhmää. Miten useammassa kanavassa on, sitä parempi. Sisällön kieli taas kannattaa valita toiminnan mukaan. Tavoitatko pelkästään suomalaisia vai kansainvälisesti asiakkaita?

Tässä muutama yleinen some-kanava:Kuvahaun tulos haulle Social Media

Facebook
Instagram
Twitter
Pinterest
LinkedIn
Google+

Mutta ei riitä, että on perustanut some-tilejä eri kanaviin. Kaikista tärkein asia on sisällöntuotto ja somen aktiivinen käyttö. Ihmisille täytyy antaa syy, miksi tiettyä tiliä kannattaa seurata. Kai Kawasakin mukaan 20% sisällöstä saa olla mainontaa, loput kannattaa olla jotain muuta. On tärkeää jakaa sisältöä, joka koukuttaa, viihdyttää ja opettaa. Sisällön ei tarvitse olla aina jotain omaa, mutta sen on liityttävä yrityksen toimintaan tai ihmisiin. Arvonnat ovat parempia kuin maksettu mainonta. Ole rohkea ja hullu. Tee niin kuin itse haluat, älä matki muita. Kerro esimerkiksi tarinoita yrityksestä, varsinkin ihmisistä. Ihmisiä kiinnostaa ihmiset. Mainostaessa on tärkeä olla ytimekäs ja varsinkin rehellinen. Kotisivut ovat yrityksen käyntikortti. Somessa taas saa olla vapaampi ja ihmiset saattavat samaistua paremmin.

Sisältöä ei kannata jakaa ilman kuvaa tai videota. Pelkkä teksti ei ole kovin mielenkiintoista. Videot jopa päihittävät kuvat. Videoissa on tärkeä muistaa hyvä äänenlaatu. Videon pituus taas on riippuvainen aiheesta. Vinkkinä: Youtubessa on ilmainen videokäsittelyohjelma. Youtubesta saa hyviä ilmaisia ohjeita googlettamalla. Amerikkalaiset nuoret kuulemma uskovat, että Youtubesta löytyy mitä vain tarvitsee tietää. Joten jos mahdollista, tee ”How to…”-video.

Eli vielä kerran: Ihmisiä kiinnostaa ihmiset, ole aktiivinen somessa omalla tavalla. Hauskaa somettamista!

– Kaisa

LinkedIn

Osallistuin maanantaina Tampereen ammattikorkeakoulussa luentoon, jossa kerrottiin LinkedInistä. Tiesin, että LinkedIn on sosiaalinen media ammatilliseen verkostoitumiseen, mutta sen käyttäminen on minulle vierasta.

Joidenkin ihmisten työtehtävä on etsiä päivät pitkät hakusanoilla ihmisiä LinkedInistä heille sopiviin työtehtäviin. Eli jos etsit töitä, kannattaa oma profiili päivittää ja täyttää hakusanoilla, jotta sinut löytäisi paremmin. Jobs kohdalla näet myös avoimet työpaikat, jotka ehdotetaan sinulle sinun hakusanojen avulla. Jos et etsi töitä tällä hetkellä, LinkedInissä ei tarvitse olla aktiivinen jatkuvasti, mutta on hyvä päivittää profiilia tulevaisuutta ajatellen.

Tällä hetkellä pääkieli on vielä englanti ja profiileja etsitään suurimmaksi osaksi englanniksi. Suomen kielen käyttö yleistyy yhä enemmän, joten jossain vaiheessa LinkedIn varmasti myös suomennetaan. Tässä muutama vinkki, miten voit saada lisänäkyvyyttä.

1. Verkostoituminen
Mitä suurempi verkosto, sitä enemmän näkyvyyttä.  Facebookissa en esimerkiksi itse hyväksy ystäviksi sellaisia ihmisiä, joita en tunne. LinkedInissä taas voi verkostoitua tuttujen lisäksi kaikkien kanssa, joiden kanssa toivoisi yhteistyötä. Kun itse laittaa pyynnön verkostoitumiseen, se kannattaa räätälöidä sopivaksi. Pyyntöön olisi hyvä sisällyttää miksi haluat verkostoitua ja tämän lisäksi lyhyt esittely itsestäsi.

Erilaisten ryhmien kautta voi löytää saman henkisiä ihmisiä ja osallistumalla keskusteluihin, saat lisää näkyvyyttä (Ryhmiä löydät etsimällä jonkin hakusanan). Eli ole aktiivinen tykkäämällä, kommentoimalla ja jakamalla. Muista kuitenkin, että toisin kuin Facebook, LinkedIn ei ole tarkoitettu hupikäyttöön. Eli älä julkaise kissavideoita, jos ne eivät liity ammattiisi tai ammatillisiin kiinnostuskohteisiin.

2. Pistä oma profiili kuntoon
Ennen kuin alat päivittää omaa profiiliasi, kannattaa muuttaa asetuksista Sharing Profile Edits: Klikkaa yläpalkista Me -> Settings&Privacy -> Privacy -> Sharing Profile Edits -> No. Muuten kanssasi verkostoituneiden sähköpostit saattavat täyttyä sinun profiilipäivityksillä ja kuka nyt sellaisesta tykkäisi.

Kuvat ja otsikko
Hakukoneet suosivat profiileja kuvalla ja niitä klikataan useammin auki. Kuva saa olla rento. Kuvassa ei saisi olla muita ihmisiä, eläimiä tai asusteita, jotka peittävät kasvoja kuten aurinkolasit.

Lisäksi taustakuva kiinnittää lisää huomiota profiiliin. Taustakuva voi olla mielenkiinnon kohde tai työhön liittyvä kuva.

Otsikko profiilikuvan alla ei tarvitse olla ammatti. Otsikko voi olla lyhyt lause kiinnostuksistasi, ydinosaamisestasi tai mikä kuvaa sinua ihmisenä.

Oma LinkedIn linkki
Kaikilla on oma LinkedIn linkki. Joihinkin työhakemuksiin voi esimerkiksi liittää oma LinkedIn profiililinkin. Tämä linkki kannattaa myös personoida poistamalla ylimääräiset numerot ja jättämällä tilalle vain etusinimi ja sukunimi (huom! ei å, ä tai ö kirjaimia): Mene yläpalkissa Me -> Edit My Public Profile -> Edit public profile URL -> http://www.linkedin.com/in/etunimi-sukunimi

Summary
Tiivistelmään kannattaa panostaa ja päivittää tietyn ajoin. Varsinkin jos olet etsimässä työpaikkaa. Hakukoneet etsivät eniten avainsanoja tiivistelmästä.

Tiivistelmä saa olla rento, eikä tarvitse olla työhakemuksen kaltainen. Mainitse tiivistelmässä millainen olet, mistä tykkäät, mitä teet työksesi, mitä haluaisit tehdä ja minkälaisista työpaikoista olet kiinnostunut. Tiivistelmää voi täydentää linkeillä, työnäytteillä tai liitteillä. Lisäksi siitä on hyvä löytyä myös kontaktitiedot (vähintään sähköposti). Lopussa voi lisätä KEYWORDS-otsikolla lisää hakusanoja, joilla haluaisit löytyvän.

Experience/Education
Lisää ne työkokemukset, joilla haluat löytyä. Lisää työkokemukseen myös tieto miten työssä onnistut ja mitkä ovat työtehtäväsi. Kerro urasi tähtihetkistä.

Koulutuksiin voit lisätä kuvauksiin esimerkiksi opintoihin liittyviä sanoja. Voit lisätä myös opintosuunnitelmasta käydyt kurssit.

Jos olet ollut pitkään työttömänä, voit lisätä erillisen otsikon esimerkiksi experience alle ja kertoa missä olet hyvä ja mitä töitä etsit.

Skills&Endorsements
Näillä avainsanoilla voit korostaa profiiliasti. Mieti tarkkaan, mitä listaan kirjoitat.

Accomplishments
Tähän voit lisätä kielitaitosi, todistuksia tai voit korostaa tiettyjä kursseja.

Recommendations
Hakualgoritmit suosivat niitä profiileja, joilla on kolme tai enemmän suositusta. Suosituksia voit kysyä rohkeasti esimiehiltä, työkavereilta tai opiskelukavereilta.

Jos itse annat suosituksen jollekin, kerro mistä tunnet henkilön ja mene suoraan asiaan. Suosituksia voit antaa tai pyytää seuraavasta linkistä kirjautumalla ensiksi omaan profiiliin: www.linkedin.om/recs/ask

 

Profiilin päivittäminen ja oikeiden hakusanojen keskiminen on itselleni yllättävän haasteellista. Olen vakoillut sellaisten ihmisten profiileja, joilla on sama ammatti ja sellaisten joiden ammattia ehkä haluaisin. Näin olen löytänyt uusia avainsanoja, jotka sopivat kuvaamaan minuakin tai minun työtä.

Onnea päivittämiseen ja verkostoitumiseen!

-Kaisa