Category: viestintä

Miten vältän väärinkäsityksiä viestinnässä:

Tarkoitus ja vaikutus sekoitetaan liiankin usein. Viestinnässä on hyvä muistaa, että viestin tarkoitus ei ole sama kuin viestin vaikutus. Viestin tarkoitus ei ole ehkä tarpeeksi selkeä ja siksi sen vaikutus voi olla väärinymmärrys. Kuuntelijoiden syyttäminen väärinymmärryksistä on pahinta mitä voi tehdä. Kuuntelijain ei tarvitse muuttua, vaan puhujan viestintätaito.

Esityksen jälkeen on hyvä varmistaa kuuntelijalta

  1. Mitä hän oppi?
  2. Mikä mielikuva heiltä jäi puhujasta?
  3. Mitä he aikovat tehdä/miten tästä jatketaan?

Ennen esitystä taas on tärkeä miettiä

  1. Mitä haluan kuuntelijan miettivän?
    Esim. Onko tarkoitus oppia jotain? Infota jostain? Vakuuttaa jostain?
  1. Mitä haluan kuuntelijan ajattelevan puhujasta tai puheesta?
    Eli esiintymistapa: kehonkieli, ääni. Mitä viestin itsestäni?
  1. Mitä haluan, että kuuntelija tekee esityksen jälkeen?
    Eli mitä täytyy tehdä? Kenen kanssa? Mihin mennessä?

Mieti tarkkaan myös mikä on viestin tarkoitus ja aloita sillä. Kerro heti alussa, mikä on päämäärä. Pidä asiat yksinkertaisina. Lisäksi on tärkeää kertoa esityksen sisältö, jotta kuuntelijat osaavat valmistautua siihen mitä heitä odottaa. Esitykset on hyvä aloittaa vahvasti ja lopettaa vahvasti. Ihmiset muistavat parhaiten esityksen alun ja lopun, joten muista kerrata ydin asiat varsinkin silloin.

Kuvahaun tulos haulle presentation

Miten saan kuuntelijan muistamaan viestini vielä paremmin?

  1. Hanki hänen mielenkiinto heti alusta positiivisella tavalla.
    Aloita esimerkiksi huomiota herättävällä kysymyksellä, faktalla, sitaatilla
  1. Piirrä kuva sanoilla
    Kerro yksityiskohtia, joilla kuuntelijalle muodostuu mielikuva
  1. Kerro tarttuva tarina
    Tarinan on hyvä sisältää: Ongelma, ratkaisu ja miten tarina liittyy esitykseesi? Mitä haluat kuuntelijan oppivan/muistavan?
  1. Ota tunteita mukaan
    Mitä tunteita haluat esityksen herättävän? Yhdistä tunteet 2. ja 3. kohtaan
  1. Pidä asiat yksinkertaisina ja kertaa tärkeimmät kohdat.

Näillä vinkeillä saat viestin oikein ja tehokkaammin perille. Lisäksi kuuntelijat muistavat viestisi paremmin ja pystyvät välittämään viestisi paremmin eteen päin.

-Kaisa

Kauan eläköön some

Kuningas on kuollut, kauan eläköön kuningas!

Näin kuvailee sosiaalista mediaa Jerry Kane TEDx-puheessaan.  Sosiaalinen media pakenee määritelmiä ja on paljon enemmän kuin Twitter, Facebook ja muut kanavat, jotka ihmiset yleensä mieltävät sosiaaliseksi mediaksi. Kane sanookin, että sosiaalinen media on yhtä kuin internet. Jopa sähköpostit ovat sosiaalista mediaa. Kanen mukaan yritykset ovat tajunneet sosiaalisen median liikearvon ja ovat jo siirtymässä markkinoinnista seuraavaan vaiheeseen – sosiaalisen median käyttö alkaa muokata koko yritystä ja sen organisaatiota. Sosiaalinen data ja sen analysointi vievät kaikkia yrityksen prosesseja uudelle tasolle. Pian eletäänkin yhteisöissä kuin 150 vuotta sitten: kaikki tietävät kaikki, sosiaalinen media luo uudelleen kyläyhteisön.

Meidän Mää oon somessa -seminaarimme tavoittelee kävijöikseen yrittäjiä Mäntän kyläyhteisöstä ja vähän kauempaakin. Kortesuo et al. opastavat loistavassa kirjassaan ”Pillillä vai pasuunalla? Viestinnän käsikirja yrittäjälle” kuinka luodaan brändi ja kuinka sitä markkinoidaan. Brändin nimen valinnassa tosin opastetaan välttämään ääkkösiä – täytyy kyllä olla eri mieltä, mielestäni olemme onnistuneet valitsemaan seminaarille ajanhenkisen nimen. Älä kerro Martille -somekampanja on saavuttanut suuren suosion ja käyttää myöskin rohkeasti ääkkösiä. Myös visuaalinen ilme on samantyylinen kuin meillä.

martti

Kuva: Twitter, Älä kerro Martille

Kirjassaan Kortesuo et al. sanovat, että yrityksen pitää olla somessa kuin yksilö, mielellään täydellinen yksilö. Pitää olla nopea, keskusteleva ja viihdyttävä, mutta ei saa olla vihainen, marttyyrimainen tai nolo. Pitää miettiä, millainen henkilö yrityksesi olisi. Minusta olemme onnistuneet seminaarin markkinoinnissa luomaan hyvän kuvan itsestämme: raikas, innostava, aktiivinen ja tuore. Hyvä me!

 

Lähteet:

Social Media… You Haven’t Seen Anything Yet. Jerry Kane. TEDxLongwood. https://www.youtube.com/watch?v=KzcQzM8CgIc&list=PLNATE6W3-RazWkL55_kFQF561KyiFBNol&index=2. Julkaistu 7.7.2014.

Kortesuo, Patjas & Seppänen. 2014. Pillillä vai pasuunalla? Viestinnän käsikirja yrittäjille. Turenki: Kirjapaino Jaarli.

Miia Caraballo

 

Kriisiviestintä

Kriisiviestintä on tärkeä osa yrityksen viestintää Kriisiviestinnän avulla tiedetään miten toimia yllättävissä tilanteissa. Hyvän kriisiviestinnän perusta ovat käytännön harjoitukset. Kriisi on harvinainen poikkeustila. On tärkeää harjoitella erilaisia kriisitilanteita, jotta tiedetään miten toimia oikean kriisin sattuessa. Kriisejä on monenlaisia. Esimerkkejä kriiseistä ovat pommiuhka, tulipalo tai lakko.

Omassa työpaikassani on turvallisuuskansio, jota kaikkien työntekijöiden täytyy lukea. Kansio on aina ulottuvilla, jotta pystyy päivittää muistinsa. Kansiossa on lueteltu meidän toimialan tyypillisiä kriisitilanteita, miten täytyy toimia ja keneen täytyy ottaa yhteyttä. Eri tilanteissa voi olla eri henkilö vastuussa ja on olennaista tietää kriisiryhmän jäsenet. Kansiossa on myös lueteltu ketkä työntekijät ovat osallistuneet mihinkin koulutukseen. Työpaikallani järjestetään vähintään kerran vuodessa jonkinlainen harjoitus liittyen kriisitilanteisiin. Olen itse ollut mukana paloturvallisuusharjoituksissa ja poliisien järjestämässä koulutuksessa, joka liitty uhkatilanteisiin ja ei-toivottuihin asiakkaisiin. Mikään kriisitilanne ei ole samanlainen, mutta harjoituksien ansiosta tietää mitä täytyy tehdä kriisin sattuessa ja on itsevarmempi. Harjoitus tekee mestarin. On mahdotonta muistaa kaikki asiat ulkoa, mutta on tärkeä tietää mistä tiedon löytää.

Kaisa

Visuaalinen markkinointi osana myynninedistämistä

Myynninedistäminen on yksi yrityksen markkinoinnin tukitoimista. Myynninedistämistämisen keinot kohdistetaan yleensä kolmelle kohderyhmälle: omalle myyntiorganisaatiolle, jälleenmyyjille sekä kuluttajille. Myynnin edistämiseen luetaan kaikki toiminta jolla pyritään lisäämään myyntiä. Toimenpiteitä myyntihenkilöstölle  voi olla mm. kilpailut, bonuspalkkaus tai koulutus. Asiakkaaseen kohdistettua myynnin edistämistä on mm. paljousalennukset, bonusjärjestelmät, kanta-asiakasedut, kilpailut, arvonnat ja kaupan kylkiäiset jne. Nämä edellä mainitut ovat varmasti yleisempiä toimintatapoja myynninedistämiseksi. Yleisesti myynninedistämisellä pyritään hetkelliseen myynnin lisäämiseen, mutta sille voidaan asettaa myös muita tavoitteita, kuten uusien asiakkaiden hankinta, markkinaosuuden kasvattaminen, asiakasuskollisuuden lisääminen tai suhdetoiminnan edistäminen jälleenmyyjien kanssa.  Myynninedistämistä on usein vaikea erottaa omaksi kokonaisuudeksi yrityksen markkinointikeinojen valikoimassa, ja koska omasta mielestäni myynnin edistäminen liittyy vahvasti visuaaliseen markkinointiin kerron siitä seuraavassa enemmän.

Itse pidän vähittäiskaupassa tärkeimpänä toimintatapana visuaalista markkinointia. Jos on hyvä tuote ja siihen uskoo, ei tarvitse antaa alennuksia edistääkseen myynimages (2)tiä. Riittää, että osaa laittaa tuotteen hyvin esiin. Tästä voisi hyvänä esimerkkinä sanoa sesonkituotteet. Jokaisessa ruokakaupassa on juhla-aikoina ja sesonkiaikoina suuret massat tuotteita esillä ja ne myy ihan itsekseen. Ei tarvita alennuksia, riitää että tuotteet on hyvillä paikoilla ja selkeästi esillä. Visuaalisella markkinoinnilla on suuri merkitys kuluttajan ostopäätökseen, miten ja missä tuotteet kaupoissa sijaitsevat. Suuret hypermarketit on suunniteltu siten, että asiakas ostaisi mahdollisimman paljon. Miksi  maitokaupassa maito on viimeissä nurkassa? Juuri siksi, että asiakas joutuu kävelemään koko kaupan läpi löytääkseen maidon ja kassalle tullessa on kori täynnä ostoksia, vaikka vain maitoa lähti ostamaan. Miksi kassoilla on edullisia tuotteita tyrkyllä? Juuri siksi, että siitä voi vielä ennen maksua napata jotain pientä mukaansa. Esim. ruokakaupoissa on makeisia ja vaatekaupoissa kosmetiikkaa, sukkia jne. Kassapisteellä olevilla tuotteilla pystytään lisäämään myyntiä ja vaikuttamaan joihinkin avainlukuihin mm. kpl/asiakas. Sitä ei tule ajatelleeksi, kuinka paljon yritykset tekevät asioita lisätäkseen myyntiä asiakkaan sitä huomaamatta.

Esillepanojen suunnitteluvaiheessa

hyödynnetään AIDA-mallia:

– A = Attention = Huomion Herättäminen

– I = Interest = Mielenkiinnon herättäminen

– D = Desire = Ostohalun herättäminen

– A = Action = Toimintaan Kehottaminen

Monella tuotemerkillä on omat menekinedistäjät jotka kiertävät kaupoissa laittamassa tuotteitaan esiin. Näin varmisteaan että tuotemerkin tuote ei jää myymättä jos myymälän oma henkilökunta ei ehdi tuotteita täyttämään. Kuvassa esimerkillinen osasto, jossa tuotteet laitettu houkuttelevasti ja selkeästi esiin siten, että tuote myy itse itsensä. Runsas, täytetty, selkeä ja siisti osasto. Tästä tulee ostofiilis!

SONY DSC

Tuotteiden esillepanoilla pyritään luomaan myyntiä edistävä, tehokas ja toimiva kokonaisuus. Toimivat esillepanot saavat asiakkaat hyvälle mielelle ja tästä johtuen ostohalukkuus kasvaa ja päätöksen teko nopeutuu. Hyvin toteutetut esillepanot jättävät positiiviset muistijäljet myymälästä asiakkaiden mieleen, ja tästä johtuen he palaavat uudestaan ostoksille. Kilpailun kasvaessa tuotteiden suunnitelmallinen esillepano on tärkeää, koska noin 80 % ostopäätöksistä syntyy myymälässä.

 

P.K.

 

 

 

 

Viestintä vie aikaa

 

Yritysviestinnän käsikirja Areena on tullut tutuksi kevään aikana useammankin koulutehtävän yhteydessä. Se on kattava perusopas, joka johdattaa lukijansa yritysviestinnän saloihin, sisältäen käytännön vinkkejä ja malleja päivittäisiin viestintätilanteisiin työpaikoilla. Itselle kirjassa oli osittain paljon tuttua asiaa, osittain hyödyllistä kertausta, mutta myös uuttakin opittavaa. Yksi pieni oivallus sai kuitenkin minut olemaan armollisempi itseäni kohtaan – nimittäin se, että viestintä vie aikaa.

Olen mieltänyt viestinnän työtehtävät usein liittyen vain yrityksen ulkoiseen viestintään, joka on suunnattu asiakkaille ja medialle, mutta todellisuudessa viestinnän pelikenttä on paljon laajempi. Ei tarvitse olla viestintäpäällikkö kohdatakseen viestintää työtehtävissään, sillä viestintä kietoutuu koko yritystoiminnan ympärille näkyen kaikessa mitä yritys tekee. Omalta osaltani hoidan jonkun verran sisäistä tiedottamista sekä viestin päivittäin eri sidosryhmien kanssa niin sähköisesti kuin suullisestikin kommunikoiden. Kuitenkin, koska en ole viestinnän alan ammattilainen, olen tuskaillut aina oman hitauteni kanssa esimerkiksi tiedottamisen suhteen, kun pakerran saman sähköpostin kimpussa tovin jos toisenkin.

Olenko turhamainen pilkun viilaaja ja käytänkö aikaa epäolennaiseen kun mietin pääni puhki onko asiajärjestys tuo vai tämä, valitsenko fontin X vai fontin Y, lihavoidaanko vai alleviivataanko, onko värisävynä indigon- vai pertoolinsininen jne. Voi olla, että joiltain osin voisin vähentääkin turhaa näpräämistä. Kirja kuitenkin avasi sen verran silmiäni, etten ole ihan väärässä väittäessäni, että yksityiskohdilla ja tekstin asettelulla on väliä. Kun mietitään viestin perille menemistä, että vilkaiseeko vastaanottaja edes koko tiedotetta, on selvää että ainakin muotoilun täysin huomioimatta jättäminen karkottaa sen innokkaimmankin lukijan.

the-eleventh-hour-758723_1920

Muotoiluasetusten avulla voit vaikuttaa tekstin helppolukuisuuteen ja houkuttelevuuteen. Eri fonteilla pystyt määrittelemään tekstin luonteen, alleviivauksilla tai lihavoinneilla puolestaan nostamaan esille tiedotteen tärkeimmät tärpit. Myös väreillä on väliä, kun hyödynnetään visuaalista viestintää informaation välittämisen tehokeinona, kuvien vaikutuksesta puhumattakaan.

Sommittelun lisäksi, vaikken tässä nyt tekstin asiasisältöihin mene, on myös otsikointi erityisen tärkeässä roolissa, etenkin tiedottamisen suhteen. Vaikka ulkoasu olisi kohdillaan, on olemassa aina tietty prosenttimäärä joilta tieto menee mystisesti “täysin ohi”. Siksi onkin tärkeää että jo otsikossa näkyisi vastaanottajan kannalta oleellisin tieto, koska kyseinen teksti vilahtaa kuitenkin valtaosan silmien edestä. Hyvä otsikko herättää lisäksi lukijan mielenkiinnon aiheeseen, joten sitä ei todellakaan kannata tuulesta temmata.

Summa summarum. Tämän blogipostaukseni pointti oli että olen oppinut antamaan itselleni aikaa pohtia myös näitä “pieniä epäolennaisia muotoseikkoja” joista ennen ehkä koin jopa huonoa omaatuntoa. Viestintään saa ja tulee käyttää aikaa, ja pienillä yksityiskohdilla on merkitystä. Kun lähetät sähköpostitiedotteen esimerkiksi sadalle henkilölle, haluat toki käyttää kaikki poppaskonstit, jotta mahdollisimman moni silmäpari viestin lukisi. Aion siis jatkossakin käyttää aikaa tähän visuaaliseen ilmeeseen, erona vain entiseen että nyt myös sallin sen itselleni.

 

K.W.

 

Kirjakolahdus kirjasta:

Kortetjärvi-Nurmi, S. & Murtola, K. 2015. Areena. Yritysviestinnän käsikirja. Helsinki: Edita Publishing Oy