Ajatuksia myynnistä

Myynnistä on, jos jonkin moista uskomusta. Itsellä ehkä vahvimpana myynnistä on uskomus, että myyjäksi synnytään. Myyjän pitäisi olla kova puhumaan ja pitäisi osata hieman koijata ihmisiä. Näin ei kuitenkaan ole. Myyntiä voi oppia. Varmasti jotkin myyjät ovat kovia puhumaan, mutta myös hiljaisemmat myyjät myyvät paljon. He osaavat kuunnella. Se on yksi myyjän tärkeimpiä tehtäviä. Kuuntelemalla saadaan selville mitä asiakas haluaa ja tarvitsee. Aktiivista kuuntelua voi myös opetella. Jokaisella myyjällä on oma tapa myydä. Ei ole mitään oikeaa tapaan, vaan pitää vaan löytää se itselle oikea tapa. Myös asenteella on suuri vaikutus menestymiseen myyjänä. Oikea asenne, avoin mieli, avoimuus ja vastaanottavaisuus ovat myyjän välttämättömiä ominaisuuksia.

Myynnin kulkemattomuutta syytetään usein monesta syystä. Helppo on syyttää markkinointia, esimiestä, palkkausta tai säätä. Toki esimiehellä on vaikutus alaistensa yleiseen fiilikseen ja positiivisella palautteella työntekijät pysyvät motivoituneina hetken. Mutta todellisuudessa oikea syy fiilikseen löytyy peiliin katsomalla, oma asenne ratkaisee. Myyntityö on kaikkein tärkein työ. Jos kauppa ei käy ei kannata valmistaa mitään. Paras myyntiväline on myyntieuro, ei mikään markkinointikanava tai -kampanja. Tyytyväiset asiakkaat myyvät myyjien puolesta. He voivat jopa kertoa uuden kontaktin kenelle myydä.

Sorrun väillä itsekin miettimään, miksi asiakkaat ostavat muualta? Tai miksi kilpailijoilla on paremmat tuotteet? Näin ei kuitenkaan saisi ajatella. Ruoho ei ole vihreämpää aidan toisella puolella. Aloittelevan myyjän on tehtävä aluksi enemmän töitä ja hankittava oma asiakaskunta ja verkosto. Myyntityö on ihmislaji. Ihminen myy ihmiselle ja kemia on tärkeä. Asiakassuhteen kehittäminen ja ylläpitäminen ovat myynnissä erittäin tärkeät. Ehkä asiakkaat ostavat juuri siksi muualta, että ovat saaneet kehitettyä itselleen hyvän suhteen myyjään. Itse pitäisi pystyä kehittämään suhteita uusiin asiakkaisiin ja luomaan oman hyvän asiakaskunnan.

Näitä ajatuksia herätti Petteri Hakalan ja Lalle Michelsonin kirja Myynninmurtajat, 20 uskomusta B2B-myynnistä.

P.K.

 

Advertisements

Digital Sales Dayn antia

Digital Sales Day oli mahtava pläjäys faktaa ja konkreettisia työkaluja myynnin edistämiseksi. Puhujina oli johtamisen, myynnin ja markkinoinnin asiantuntijoita, jotka vetivät online-webinaareja. Ihan kaikkia en päässyt kuuntelemaan, mutta silti päivä oli todella antoisa.

Jani Aaltonen aloitti käymällä läpi myynnin trendejä vuodelle 2018. ”Get attention, get leads and close deals” oli hänen osuva avauksensa. Hänen mukaansa myynnin automaatio on must – maailma elää 365/24/7, eikä valtavia tietomääriä pysty kukaan manuaalisesti hallitsemaan. Siksi teknologiaan investoiminen onkin tärkeää. Hän peräänkuulutti myös full funnel -ajattelua. Ei riitä, että vain yksittäistä osaa kehitetään, vaan mukaan on saatava koko ekosysteemi. Vaikka sosiaalinen media tärkeimpänä kanavana tavoittaa ihmisiä ei olekaan uusi ajatus, on Aaltosen mukaan tähän Suomessa reagoitu hitaasti. Mielenkiintoisimpina trendeinä pidin liveä ja videoita. Livenä striimaamista kutsuttiin webinaarissa uudeksi mustaksi, johon yritysten olisi rohkeasti lähdettävä mukaan saadakseen huomiota.
Videoiden käyttämisestä osana myyntiprosessia oli oma webinaarinsa. Wistian Taylor Brennan antoi hyviä vinkkejä videoiden tekemiseen ja perusteli, miksi yritysten kannattaa investoida aikaansa ja rahaansa videoiden tekemiseen. Hänen mukaansa johtajat käyttävät videoita tiedonlähteinä ja kuluttajat tekevät ostopäätöksen todennäköisemmin katsottuaan videon. Mainio esimerkki, jonka hän antoi, oli stereotypia niljakkaasta myyntimiehestä: huonosti pukeutunut käytettyjen autojen myyjä, jonka suusta ei rehellistä sanaa tule. Monilla on myyjistä negatiivinen mielikuva ja videoilla voi inhimillistää brändiään ja hyödyntää sitä tosiasiaa, että ihmiset haluavat ostaa ihmisiltä. Todella mielenkiintoisena pidin hänen esittämiään videotyyppejä: tervetuloa-, allekirjoitus- ja vastaajaviestivideot. Tervetuloa-videolla yritys esittelee lyhyesti itsensä ja henkilökuntansa. Sähköpostin allekirjoitukseen liitettävällä videolla voi työntekijä esitellä itsensä ja mielenkiinnon kohteensa. Vastaajaviestiin liitettävällä videolla voit pikaisesti esitellä itsesi tai vastata asiakkaan esittämään kysymykseen. Miksi kaikilla yrityksillä ei ole näitä käytössä?!! Itse ainakin vastaisin sähköpostiin paljon todennäköisemmin, jos olisin videon kautta tutustunut sen lähettäjään. Wistian Soapbox-palvelussa voi kokeilla videon tekemistä ja Brennanin mukaan videoiden tekemisen voikin aloittaa ilman suuria investointeja. Rohkeasti kokeilemaan!
Moretag Oy:n Janne Gyllingin esitelmä oli lyhyt, mutta kolahti kovaa. Hän heitti ilmoille väittämän, jonka mukaan suomalaisia yrityksiä ei kiinnosta asiakaskeskeisyys. Esimerkkeinä hän kertoi Lidlin, jonka tuotua paistopisteet Suomeen reagoivat muutkin vähittäiskauppayritykset. Toisena esimerkkinä oli lentoyhtiö Norwegian, joka to wlan-yhteyden lentokoneisiin ja pakotti Finnairinkin reagoimaan asiaan. Miksi tulemme perässä, miksi emme osaa ajatella asiakkaiden näkökulmasta? Gyllingin viesti onkin: käytä itse tuotteitasi tai palvelujasi, kulje oman asiakkaasi matkaa.
Noblean Laura Pääkkösen aiheena oli social selling, josta häneltä ilmestyy kirjakin tänä syksynä. Mitä sitten on social selling? Asiakkaat ovat muuttaneet ostokäyttäytymistään ja myyjän pitää toimia asiakkaan mukaan ja olla siellä, missä asiakaskin on. Sosiaalisen median hyödyntäminen on osa social sellingiä, mutta kyse on enemmästäkin. Ilmiössä on kyse syvemmästä asiakasymmärtämyksestä, vuorovaikutuksesta ja viestinnästä sekä verkostoista ja suhteista. Pääkkönen nosti esille myös henkilöbrändäyksen, joka joistakin voi ensikuulemalta vaikuttaa hyvinkin päälle liimatulta ja teennäiseltä. Kyse on kuitenkin omien vahvuuksien ja mielenkiinnon kohteiden esille tuomisesta. Ihmisillä on Pääkkösen mukaan kymmenen kertaa enemmän seuraajia somessa kuin pk-yrityksillä, joten henkilöbrändäys antaa mahdollisuuden paitsi asiantuntijuuden vahvistamiseen myös verkostojen kasvattamiseen ja myyntimahdollisuuksien luomiseen.
TAMKin oma Pia Hautamäki tarjosi teoreettisempaa näkökulmaa osaavaan myyntityöhön ja asiakkaan odotuksiin ostajana. Sekä myynti että ostotarpeet ovat digitaalisuuden myötä muuttuneet. Asiakkaat odottavat myyjiltä asiantuntijuutta ja neuvoja. Persoonallisuuksien vaikutus on huomioitava entistä paremmin myynnissä ja myyjien tuleekin mukailla asiakkaan ostopäätösprosessia. Esimerkiksi järjestelmälliselle tyypille on luotava sujuva ostopolku, jos myyjä ei tähän pysty katkeaa ostopolku alkuunsa. Myyjä toimiikin muutoksen arkkitehtinä. Hautamäki korostaa, että asiakkaat ovat verkossa ja yrityksillä tulisikin olla digi- ja somestategia. Ostopolkuun on pyrittävä vaikuttamaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, ja tähän tarjotaankin käytännönläheisiä vinkkejä: varmista että yrityksen sivuilta löytyy yhteystietosi helposti ja että pystyt tarjoamaan hyviä referenssejä; tuota asiantuntijasisältöä; nopea vastausherkkyys on kaiken a ja o, tarjouspyyntöihin on turha edes vastata viikon viiveellä; hyödynnä markkinointiautomaatiota. Hautamäki kommentoi myös yleisesti esitettyä väitettä, jonka mukaan myyjiä ei kohta edes tarvita. Hänen mukaansa asiakaskäyttäytymisen muutos ei vähennä myyjien tarvetta. Myyjä on asiantuntija, jolla on hyvät vuorovaikutustaidot. Hän tuottaa arvoa sekä asiakkaan liiketoiminnalle että omalle organisaatiolleen. Hyvä uutinen meille tuleville tradenomeille!
Kiitokset Sales Communicationsille upean setin järjestämisestä, ne jotka eivät päässeet mukaan voivat jo laittaa seuraavan kevään päivän kalenteriin tai katsella webinaarien tallenteita.

Miia Caraballo

Millainen on hyvä myyjä?

Myyjistä on eri mielikuvia ja uskomuksia. Heitä on monia erilaisia tyyppejä. Ensimmäisenä tulee kuitenkin mieleen sana myyntitykki, ”synnynnäinen myyjä”, minä minä-tyyppi. He puhuvat vain omista palveluista ja tuotteista. Samalla unohtavat asiakkaan ja asiakkaan tarpeen. Moni myyjä onkin suulas höpöttäjä, mutta se ei todellakaan tarkoita, että olisi silloin hyvä myyjä.

Osaa myyjiä vaivaa kahvakammo. Heitä kutsutaan ”kahvakammoisiksi”. Ei uskalleta tarttua luuriin ja soittaa asiakkaalle. Kontaktoidaan vain pikkupomoja ja pelätään päättäjiä. Myyjä tyypeistä löytyy myös ”itkijä”. Hänen mielestä kilpailijoilla on paremmat, halvemmat ja uudemmat tuotteet. Myös ”Muissa on vika”- tyyppisiä myyjiä löytyy.  He syyttävät aina muita, milloin yhteiskuntaa, milloin asiakasta, milloin palkkausta, milloin johtoa. Kenelle tämän tyyppiset myyjät voivat myydä yhtään mitään? Luulen, että Ei kenellekään.  Tämän tyyppiset myyjät eivät todellakaan ole yritykselle parhaita mahdollisia työntekijöitä.

Yrityksen näkökulmasta katsottuna parhaat myyntityötä tekevät ovat ”vanhan kannan hoitajia” sekä ”reippaita poikia”. Vanhan kannan hoitajat ovat positiivisia ja keskittyvät vanhojen asiakkuuksien hoitamiseen, koska kokevat sen kaikkein tuottavimmaksi. Reippaat pojat taas kokevat myyjien valmentamisen kannattavana. He ovat innoissaan kaikesta, mikä tukee heidän myyntityötä. Reippaan pojan menestyksen tae on aktiivinen yhteydenpito asiakkaaseen sekä käyntien määrä korreloi kaupan määrän.

Lähteenä tähän tekstiin käytin Petteri Hakalan ja Lalle Michelsonin kirjaa Myynnin murtajat, 20 uskomusta B2B-myynnistä, osa 1 Myyjätyypit. Mitä tämä kirja opetti minulle? Kirja avaa silmät sille millainen myyjän tulisi olla. Hyvän myyjän tulee uskoa itseensä ja omiin tuotteisiin, olla jatkuvassa yhteydessä asiakkaaseen, tuntea asiakkaansa ja tutustua uusiin asiakkaisiin ennen ensi kontaktia. Kilpailijat tulee tuntea, mutta heitä ei saa pelätä eikä varsinkaan mollata heitä tai heidän tuotteitaan. Sen sijaan kannattaa korostaa omien tuotteiden hyötyjä ja vahvuuksia.

Hyvä myyjä on positiivinen eikä selittele, eikä varsinkaan kuuntele valittajia ja ime vaikutteita itseensä heistä. Ihmisillä on kaksi korvaa ja yksi suu. Myyjän tulisi osata käyttää niitä siinä suhteessa. Myyjän tulee olla aktiivinen. Hyvä sääntö: soita joka päivä yhdelle uudelle asiakkaalle. Se tekee vuodessa yli 200 uuttaa kontaktia!

Varovainen pitää myös osata olla. Vanhoissa asiakassuhteissa pitää olla varovainen, ettei asiakaskohtainen kannattavuus karkaa käsistä. Tällä tarkoitetaan niitä edustusmatkoja, -lounaita, -juomia, kun asiakkaasta tulee niin läheinen ystävä, että asiakkaalle tarjotaan kaikki edut, mitä talo sallii. Toki syy jatkuvaan asiakkuuteen voi olla juuri nämä kattavat edut.

P.K.

Ilmiö

Ilmiö on ihmisten näkyvää toimintaa, johon liittyy kaupallisia mahdollisuuksia.

Kaikkia ilmiöitä yhdistää seuraavat ominaisuudet:

  1. Sosisaalinen toiminta, joka tekee ilmiöstä erottuvan
  2. Leviävä tarina
  3. Lupaukset, jotka innostavat ihmisiä osallistumaan

Ilmiön tunnistaa siitä, että se leviää nopeasti yleensä ensiksi sosiaalisessa mediassa ja sitten uutisissa.

Ilmiö perustuu tarinaan ja mitä enemmän tunteita tarina herättää, sitä mieluummin ihmiset jakavat sitä. Tämän lisäksi tarinan täytyy täyttää ihmisten tarpeita (eli tarjota ratkaisuja). Tarinan lupaukset määrittävät kohderyhmän, koska kaikilla on yksilölliset tarpeet.

Tarina leviää kolmessa vaiheessa:

  • Ensiksi joku rakentaa ilmiön (Antaa ihmisille mielenkiintoisen aiheen)
  • Sitten kuluttajat levittävät tarinaa (Ilmiö kasvaa)
  • Lopuksi media uutisoi asiasta (Tavoitetaan lisää kiinnostuneita ihmisiä)

Miten tarinan kanssa voi mokata:

  1. Et mieti kohderyhmää, vaan omia mieltymyksiä
  2. Tarina on ristiriitainen eri kanavissa
  3. Liian vaikeasti ja yksityiskohtaisesti kirjoitettu/laadittu

Miten saada innostujia ilmiöstä?

  • Osallistuttamalla
  • Eksklusiivisuus
  • Palkitsemalla

Ilmiötä pystyy hyödyntämään vasta, kun tavoite on selvillä. Melkein kaikki ilmiöt toimivat liiketoiminnan edistäjinä, koska niillä vaikutetaan kulutuskäyttäytymiseen. Parhaassa tilanteessa ei tarvita edes maksaa mainonnasta, koska ihmiset levittävät tiedon toisilleen.

On olemassa kuitenkin myös epäkaupalliseen tarkoitukseen ilmiöitä kuten esimerkiksi Nenäpäivä tai FightBack.

Tarina ei muodostu pelkästään yhdestä kertomuksesta, vaan monista viesteistä kuluttajilta ja medialta, tykkäyksistä ja jaoista. Tarinan on oltava kiinnostava, jotta siitä puhutaan. Tarinan levittäminen ei ole vaikeaa, vaan sen oikean ”jutun” löytäminen, millä saa ihmisten kiinnostuksen. Tarinan on oltava simppeli, mutta viihdyttävä.

-Kaisa

 

 

 

Täydellisen tiimin kokoaminen

Täydellisessä tiimissä kaikki yksiöt ovat erilaisia ja täydentävät tosiaan. Jokaisen jäsenen on tarkoitus tuoda lisäarvoa tiimille. Tiimin jäsenillä on sama päämäärä, mutta heillä on eri roolit. Yleensä keskitytään pelkästään henkilön tehtävärooliin, mutta sen lisäksi kaikilla on tiimirooli. Ihanteellisin yksilö on sekä pätevä (tehtävään) että sopiva (tiimiin). Huonoin valinta taas on pätevä, mutta epäsopiva.

Tässä ovat belbin yhdeksän tiimiroolia:
1. Ideoija
2. Mahdollisuuksien etsijä
3. Koordinoija
4. Puskija
5. Arvioija
6. Tiimityöskentelijä
7. Toteuttaja
8. Viimeistelijä
9. Asiantuntija

Tiimin rakentamisessa voidaan käyttää erilaisia testejä, joiden avulla voidaan selvittää jäsenten roolin. Pätevyys ei ole tärkeintä, vaan asenne ja kokeeko yksilö työnsä merkitykselliseksi. Kysy yksilöiltä suoraan mistä he tykkäävät ja mieti sitä kautta sopivat tehtävät. Mieltymykset saattavat muuttua.

Esimiehen/tiimijohtajan rooli tiimissä on valvoa toimintaa ja puuttua tarvittaessa esimerkiksi konfliktitilanteissa. Kaikkia ristiriitoja ei tarvitse ratkaista, koska ne saattavat myös kehittää yhteisöä. Mistä tiedän milloin konflikti täytyy ratkaista? Jos joku osapuolista on alistetussa asemassa, ristiriita ei ole rakentava.

Esimiehen/tiimijohtajan on kuitenkin muistettava, että hänellä ei ole pelkästään tiimi. Tiimi koostuu yksilöistä joilla on omat tehtävät ja jokainen tarvitsee eri tavalla huomiota ja johtamista (tutustu Tilannejohtamiseen).

Lisäksi tiimiin voi valita 1-2 poikkeuksellisen kyvykkäitä jäseniä. Lyhyellä tähtäimellä tähti vaikuttaa tiimiin olemalla esimerkki, joka tukee ja rohkaisee muita. Pitkällä tähtäimellä tähti opettaa koko tiimiä kehittymään. Miten varmistaa, että kateus ei valtaa tiimiä? Esimiehen/tiimijohtajan kuuluu varmistaa, että jokainen pitää omaa tehtävää mielekkäänä ja jokainen tuntee itsensä tärkeäksi. Kaikki kunnia ei saa langeta pelkästään tähdelle, vaan koko tiimiä täytyy muistaa.

Tämä pätee mielestäni hyvin työelämään, mutta esimerkiksi myös opiskelun puolelle.
(Mikä muuten tiimin ja ryhmän ero? Tiimillä yksi yhteinen tavoite, ryhmässä yksilöillä omat tavoitteet.)

– Kaisa

Hyödynnä erilaisuuden potentiaalia

Jokainen yksilö on oma persoona ja kaikkia ei motivoi samat asiat. Ei ole yhtä oikeaa johtamistyyliä, vaan esimiehen täytyy tuntea alaisensa ja käyttää heihin sopivaa johtamistapaa.

Yleensä johtajat valitsevat alaisikseen ihmisiä, jotka muistuttavat heidän hyviä ominaisuuksia. Toisenlaiset ehdokkaat karsitaan pois. Ensivaikutelma syntyy muutamassa sekunnissa, mutta omat käsitykset pitäisi aina kyseenalaistaa. Erilaiset arvot eivät yleensä ole hyväksi, mutta eri toimintatavat ja kiinnostuksen kohteet voivat olla mahdollisuus. Kaikki ovat erilaisia ja näkevät asiat eri tavalla. Kun tämän ymmärtää, mahdollisuuksien potentiaali on rajaton.

Erilaisuuden ymmärtämistä varten kuuntelemisen ja kysymisen taidot ovat olennaiset (Miksi joku kokee asioita eri tavalla?). Ärsytys erilaisuudesta muuttuu näin kiinnostukseksi ja sitä kautta on mahdollisuus oppia uutta.

Kun johtaja ymmärtää omat heikkoudet ja vahvuudet, hän saattaa ymmärtää myös muita henkilöitä paremmin. Yksi tärkeimmistä työkaluista johtamisessa on peiliin katsominen!

Tässä erilaisuuden hyödyntämisen portaat:

  1. Pelko: Mitä pelkään itsessäni/toisessa?
  2. Vertailu: Kumpi meistä on parempi? Miksi?
  3. Ymmärtäminen: Mitä esteitä välillämme on? Miten voimme muuttaa käsityksiämme?
  4. Hyväksyminen: Voinko hyväksyä toista? Miten voidaan tehdä yhteistyötä
  5. Arvostaminen: Mitä voin oppia toiselta?

Johtamisessa täytyy osata myös vaikuttaa toisen ihmisen sisäiseen maailmaan. Mitä avoimempi on itse, sitä paremmin ymmärtää toisen sisäisen maailman (tunteet). Jotkut pitävät tällaista tunteisiin vaikuttamista manipulaationa, mutta vallankäyttö on oikein riippuen siitä mihin ja miten sitä käytetään.

Hyvä tiimi koostuu erilaisista ihmisisä, joilla on eri roolit ja joita johdetaan eri tavalla. Jalkapallojoukkueessakin kaikilla on oma rooli (esim. maalivahti ja keskushyökkääjä). Hyvä johtaja näkee eri ihmisten tuoma potentiaali ja miettii miten hän voi toimia, jotta alainen voi tehdä työnsä parhaalla mahdollisella tavalla.

– Kaisa

Lähde: Jabe, M. 2017. Erilaisten ihmisten johtaminen. 1. painos. Viro: Meedia Zone OÜ.

Palveluliiketoiminnan edelläkävijät

Tekesin ”Rajatonta rohkeutta”-artikkelissa tarkasteltiin erilaisia yrityksiä, jotka ovat palveluliiketoiminnan edelläkävijöitä. Edelläkävijyyden ulottuvuuksia ovat artikkelin mukaan asiakasymmärrys, kyseenalaistaminen, uutuusarvo, palveluasenne, verkostoituminen, ennakointikyky ja kasvun nälkä. Asiakas on liiketoiminnan ja ajattelun keskiössä ja asiakasymmärryksen avulla tunnistetaan uusia mahdollisuuksia tuottaa arvoa asiakkaalle. Asiakasrajapinta toimii innovaatioiden lähteenä ja uusien palveluiden testikenttänä. Kyseenalaistamalla perinteiset toimintamallit löydetään uusia innovaatioita ja liiketoimintaa voidaan suunnitella puhtaalta pöydältä. Kyseenalaistaminen pakottaa uudistumaan jatkuvasti ja avaa uusia markkinoitakin. Uutuusarvolla tarkoitetaan asiakkaalle uutta arvoa tuottavien ratkaisujen löytämistä – asiakkaan arkea parannetaan, arvo syntyy palvelussa vuorovaikutustilanteessa. Palveluasenteella tarkoitetaan koko yrityksen palvelukeskeisyyttä. Aito palveluasenne on avain yrityksen menestykseen. Edelläkävijäyritys hyödyntää verkostojaan ennakkoluulottomasti: uudet ideat voivat tulla vaikka kilpailijoilta. Ennakointikyky ja kasvun nälkä pitävät yrityksen strategisesti ketteränä, aina tähtäämässä kansainväliseen kasvuun markkinoita ennakoiden.

Minulle kolahti Senaatti-kiinteistöjen ratkaisuliiketoiminta: palveluja tuotteistetaan ja massaräätälöidään. Yritys yritti tarjota kaikille kaikkea, mutta joutui huomaamaan, että ylivertainen asiakaskokemus muodostuu jostain aivan muusta. He päätyivät kehittämään oman versionsa palveluliiketoiminnasta eli ratkaisuliiketoiminnan, jossa asiakas voi valita modulaarisista, standardoiduista palveluista itselleen sopivan paketin. Olin töissä tilitoimistossa, joka yritti tarjota kaikille kaikkea. Hinnoittelu oli vaikeaa ja monesti rutiinitöiden lisäksi tehdyt projektit jäivät tappiollisiksi. Uskonkin että Lego-palikkamainen palvelujen modulaarisuus ja standardisointi olisivat ratkaisu tilitoimistonkin palveluliiketoimintaan.

Artikkeli antoi paljon ajattelemisen aihetta. Moni esitelty yritys jatkaa menestystään, mutta esim. NOMO Jeans Oy on haettu konkurssiin ja Anton & Anton on sulkenut Porvoon liikkeensä, eikä ole laajentanut toimintaansa Helsingin ulkopuolelle. Aina hyvä idea ja rohkea edelläkävijyyskään eivät tuota toivottua tulosta. Omaa alaani ajatellen vahvimmin mieleen jäi pyrkimys arvokumppanuudesta asiakkaan kanssa. Tähän ollaan siirtymässä tilitoimistoalalla: enää ei riitä pelkkä kulujen ja tulojen kirjaaminen, vaan tarvitaan monipuolisempia asiantuntijapalveluita ja asiakasyrityksen toiminnan syvempää ymmärtämistä. Yhteinen päätöksenteko ja monipuolinen palvelu tekevät työstä mielenkiintoisempaa, mutta samalla kirjanpitäjän riski kasvaa – mitä syvemmällä on yrityksessä, sitä suurempi on vastuu asioiden mennessä pieleen (vahingonkorvaus- ja rikosoikeudellinen vastuu). Tilitoimistoala onkin muuttumassa, suuret toimistot syövät pieniä. Alalle on perinteisesti tultu hyvinkin matalalla koulutuksella, mutta nyt vaaditaan tradenomitason koulutusta. Muutos palveluliiketoiminnaksi onkin muuttanut koko alaa.

 

 

Lähteet:

Tekes. Rajatonta rohkeutta. https://www.tekes.fi/globalassets/julkaisut/rajatonta_rohkeutta.pdf. Luettu 27.6.2017.

 

Miia Caraballo