Tagged: johtaminen

Täydellisen tiimin kokoaminen

Täydellisessä tiimissä kaikki yksiöt ovat erilaisia ja täydentävät tosiaan. Jokaisen jäsenen on tarkoitus tuoda lisäarvoa tiimille. Tiimin jäsenillä on sama päämäärä, mutta heillä on eri roolit. Yleensä keskitytään pelkästään henkilön tehtävärooliin, mutta sen lisäksi kaikilla on tiimirooli. Ihanteellisin yksilö on sekä pätevä (tehtävään) että sopiva (tiimiin). Huonoin valinta taas on pätevä, mutta epäsopiva.

Tässä ovat belbin yhdeksän tiimiroolia:
1. Ideoija
2. Mahdollisuuksien etsijä
3. Koordinoija
4. Puskija
5. Arvioija
6. Tiimityöskentelijä
7. Toteuttaja
8. Viimeistelijä
9. Asiantuntija

Tiimin rakentamisessa voidaan käyttää erilaisia testejä, joiden avulla voidaan selvittää jäsenten roolin. Pätevyys ei ole tärkeintä, vaan asenne ja kokeeko yksilö työnsä merkitykselliseksi. Kysy yksilöiltä suoraan mistä he tykkäävät ja mieti sitä kautta sopivat tehtävät. Mieltymykset saattavat muuttua.

Esimiehen/tiimijohtajan rooli tiimissä on valvoa toimintaa ja puuttua tarvittaessa esimerkiksi konfliktitilanteissa. Kaikkia ristiriitoja ei tarvitse ratkaista, koska ne saattavat myös kehittää yhteisöä. Mistä tiedän milloin konflikti täytyy ratkaista? Jos joku osapuolista on alistetussa asemassa, ristiriita ei ole rakentava.

Esimiehen/tiimijohtajan on kuitenkin muistettava, että hänellä ei ole pelkästään tiimi. Tiimi koostuu yksilöistä joilla on omat tehtävät ja jokainen tarvitsee eri tavalla huomiota ja johtamista (tutustu Tilannejohtamiseen).

Lisäksi tiimiin voi valita 1-2 poikkeuksellisen kyvykkäitä jäseniä. Lyhyellä tähtäimellä tähti vaikuttaa tiimiin olemalla esimerkki, joka tukee ja rohkaisee muita. Pitkällä tähtäimellä tähti opettaa koko tiimiä kehittymään. Miten varmistaa, että kateus ei valtaa tiimiä? Esimiehen/tiimijohtajan kuuluu varmistaa, että jokainen pitää omaa tehtävää mielekkäänä ja jokainen tuntee itsensä tärkeäksi. Kaikki kunnia ei saa langeta pelkästään tähdelle, vaan koko tiimiä täytyy muistaa.

Tämä pätee mielestäni hyvin työelämään, mutta esimerkiksi myös opiskelun puolelle.
(Mikä muuten tiimin ja ryhmän ero? Tiimillä yksi yhteinen tavoite, ryhmässä yksilöillä omat tavoitteet.)

– Kaisa

Advertisements

Hyödynnä erilaisuuden potentiaalia

Jokainen yksilö on oma persoona ja kaikkia ei motivoi samat asiat. Ei ole yhtä oikeaa johtamistyyliä, vaan esimiehen täytyy tuntea alaisensa ja käyttää heihin sopivaa johtamistapaa.

Yleensä johtajat valitsevat alaisikseen ihmisiä, jotka muistuttavat heidän hyviä ominaisuuksia. Toisenlaiset ehdokkaat karsitaan pois. Ensivaikutelma syntyy muutamassa sekunnissa, mutta omat käsitykset pitäisi aina kyseenalaistaa. Erilaiset arvot eivät yleensä ole hyväksi, mutta eri toimintatavat ja kiinnostuksen kohteet voivat olla mahdollisuus. Kaikki ovat erilaisia ja näkevät asiat eri tavalla. Kun tämän ymmärtää, mahdollisuuksien potentiaali on rajaton.

Erilaisuuden ymmärtämistä varten kuuntelemisen ja kysymisen taidot ovat olennaiset (Miksi joku kokee asioita eri tavalla?). Ärsytys erilaisuudesta muuttuu näin kiinnostukseksi ja sitä kautta on mahdollisuus oppia uutta.

Kun johtaja ymmärtää omat heikkoudet ja vahvuudet, hän saattaa ymmärtää myös muita henkilöitä paremmin. Yksi tärkeimmistä työkaluista johtamisessa on peiliin katsominen!

Tässä erilaisuuden hyödyntämisen portaat:

  1. Pelko: Mitä pelkään itsessäni/toisessa?
  2. Vertailu: Kumpi meistä on parempi? Miksi?
  3. Ymmärtäminen: Mitä esteitä välillämme on? Miten voimme muuttaa käsityksiämme?
  4. Hyväksyminen: Voinko hyväksyä toista? Miten voidaan tehdä yhteistyötä
  5. Arvostaminen: Mitä voin oppia toiselta?

Johtamisessa täytyy osata myös vaikuttaa toisen ihmisen sisäiseen maailmaan. Mitä avoimempi on itse, sitä paremmin ymmärtää toisen sisäisen maailman (tunteet). Jotkut pitävät tällaista tunteisiin vaikuttamista manipulaationa, mutta vallankäyttö on oikein riippuen siitä mihin ja miten sitä käytetään.

Hyvä tiimi koostuu erilaisista ihmisisä, joilla on eri roolit ja joita johdetaan eri tavalla. Jalkapallojoukkueessakin kaikilla on oma rooli (esim. maalivahti ja keskushyökkääjä). Hyvä johtaja näkee eri ihmisten tuoma potentiaali ja miettii miten hän voi toimia, jotta alainen voi tehdä työnsä parhaalla mahdollisella tavalla.

– Kaisa

Lähde: Jabe, M. 2017. Erilaisten ihmisten johtaminen. 1. painos. Viro: Meedia Zone OÜ.

Miten vältän väärinkäsityksiä viestinnässä:

Tarkoitus ja vaikutus sekoitetaan liiankin usein. Viestinnässä on hyvä muistaa, että viestin tarkoitus ei ole sama kuin viestin vaikutus. Viestin tarkoitus ei ole ehkä tarpeeksi selkeä ja siksi sen vaikutus voi olla väärinymmärrys. Kuuntelijoiden syyttäminen väärinymmärryksistä on pahinta mitä voi tehdä. Kuuntelijain ei tarvitse muuttua, vaan puhujan viestintätaito.

Esityksen jälkeen on hyvä varmistaa kuuntelijalta

  1. Mitä hän oppi?
  2. Mikä mielikuva heiltä jäi puhujasta?
  3. Mitä he aikovat tehdä/miten tästä jatketaan?

Ennen esitystä taas on tärkeä miettiä

  1. Mitä haluan kuuntelijan miettivän?
    Esim. Onko tarkoitus oppia jotain? Infota jostain? Vakuuttaa jostain?
  1. Mitä haluan kuuntelijan ajattelevan puhujasta tai puheesta?
    Eli esiintymistapa: kehonkieli, ääni. Mitä viestin itsestäni?
  1. Mitä haluan, että kuuntelija tekee esityksen jälkeen?
    Eli mitä täytyy tehdä? Kenen kanssa? Mihin mennessä?

Mieti tarkkaan myös mikä on viestin tarkoitus ja aloita sillä. Kerro heti alussa, mikä on päämäärä. Pidä asiat yksinkertaisina. Lisäksi on tärkeää kertoa esityksen sisältö, jotta kuuntelijat osaavat valmistautua siihen mitä heitä odottaa. Esitykset on hyvä aloittaa vahvasti ja lopettaa vahvasti. Ihmiset muistavat parhaiten esityksen alun ja lopun, joten muista kerrata ydin asiat varsinkin silloin.

Kuvahaun tulos haulle presentation

Miten saan kuuntelijan muistamaan viestini vielä paremmin?

  1. Hanki hänen mielenkiinto heti alusta positiivisella tavalla.
    Aloita esimerkiksi huomiota herättävällä kysymyksellä, faktalla, sitaatilla
  1. Piirrä kuva sanoilla
    Kerro yksityiskohtia, joilla kuuntelijalle muodostuu mielikuva
  1. Kerro tarttuva tarina
    Tarinan on hyvä sisältää: Ongelma, ratkaisu ja miten tarina liittyy esitykseesi? Mitä haluat kuuntelijan oppivan/muistavan?
  1. Ota tunteita mukaan
    Mitä tunteita haluat esityksen herättävän? Yhdistä tunteet 2. ja 3. kohtaan
  1. Pidä asiat yksinkertaisina ja kertaa tärkeimmät kohdat.

Näillä vinkeillä saat viestin oikein ja tehokkaammin perille. Lisäksi kuuntelijat muistavat viestisi paremmin ja pystyvät välittämään viestisi paremmin eteen päin.

-Kaisa

Globaali talous

Valitsin opiskelijoiden kirjavinkkauslistalta luettavakseni Janne Tienarin ja Susanna Meriläisen teoksen johtamisesta ja organisoinnista globaalissa taloudessa. Kirjassa oli aimo pläjäys asiaa, vähän liikaakin kertaistumalta sulateltavaksi tällaiselle noviisille.

Keskeisimmät tekijät globaalissa taloudessa ovat teknologisoituminen, finanssivetoistuminen, monikulttuuristuminen, ekologisoituminen ja medialisoituminen. Suomen taloudessa suurin muutos on tekonologisoitumisessa: raskaasta teollisuudesta on siirrytty tietoyhteiskuntaan ja palveluihin sekä palveluliiketoimintaan. Olennaisessa osassa ovat innovaatiot ja innovointi. Kirjassa esitetään mielenkiintoinen esimerkki käyttäjälähtöisestä innovaatiosta. Tanja Kotro tutki väitöskirjassaan Suunnon urheiluun tarkoitettujen rannetietokoneiden tuotekehitystä. Hän huomasi että kehitysprosessissa suuri vaikutus oli työntekijöiden omilla urheiluun liittyvillä intohimoilla. Työntekijät siirsivät harrastuksissaan keräämänsä hiljaisen tiedon tuotekehitykseen. Millaisia innovaatioita saataisiinkaan aikaiseksi jos kaikki suomalaiset yritykset tekisivät samoin!

Finanssivetoistuminen näkyy pankkikeskeisen rahoitusjärjestelmän murtumisena ja omistusrakenteen muutoksina. Yhä useammat yritykset ovat ulkomaalaisomistuksessa ja saavat rahoituksensa ulkomailta. Talouden finanssivetoistuminen näkyy myös julkisen sektorin yritysmäistämisenä. Valtio on myynyt omistuksiaan ja luonut näennäismarkkinat, joilla pienetkin julkiset hankinnat kilpailutetaan. Tiukka kilpailutus näkyy esimerkiksi kouluruoan laadussa – legenda kumiperunoista ilmeisesti elää edelleen.

 

                                                      Yllä menneiden aikojen pankkisuuruuksia.

Globalisaatio näkyy myös monikultturistumisena. Viime aikoina otsikoissa on ollut suuret pakolaisvirrat jotka ovat yltäneet kaukaiseen Suomeenkin. Tämä onkin osa kahdenlaista maahanmuuttoa: pienipalkkaisille aloille työllistyvät tai työttömiksi jäävät siirtolaiset ja pakolaiset aiheuttavat polemiikkia, mutta asiantuntijatehtäviin rekrytoidut maahanmuuttajat toivotetaan tervetulleiksi. Kansainvälistyminen näkyy myös suomalaisten muuttona ulkomaille ja huolena onkin aivovuoto Suomesta. Mitään uutta suomalaisten lähtemisessä ei ole, viimeinen suuri aalto oli 1960 ja 1970-luvuilla kun lähdettiin sankoin joukoin Ruotsiin. Mielenkiintoisin monikultturistumiseen liittyvä piirre jonka kirja nostaa esiin on muuttuva tasa-arvo. Suomi on vankka tasa-arvon maa, mutta tällä useimmiten viitataan naisten ja miesten väliseen tasa-arvoon. Pystytäänkö Suomessa toteuttamaan myös eri etnisten ryhmien välinen tasa-arvo työmarkkinoilla? Monikulttuurisen lapsen äitinä minua jäi tämä kysymys mietityttämään.

oppilaita

                     Entisiä oppilaitani Japanissa. Olen ollut maahan- ja maastamuuttaja.

Medialisoituminen näkyy viihteellistymisenä, mediaomistuksen keskittymisenä ja talouden äänen korostumisena. Minua kiinnosti erityisesti viihteellistyminen. Asuin pois Suomesta kymmenen vuotta ja kun palasin takaisin lehdet ja tv olivat täynnä tyhjäpäitä jotka ovat kuuluisia siitä että ovat kuuluisia. Suosituin genre on tosi-tv ja kauden loppuessa se näytetäänkin heti uusintana. Ymmärrän että mediayrityksille tällainen on kannattavaa, mutta haluaako enemmistö ihmisistä todellakin katsoa tavisääliöiden sähläilyjä ja lukea niistä lehdissä?

tuksu

                                                   Tuksu, globalisaation airut? Kuva MTV.

Ekologisoituminen tulee mielestäni vaikuttamaan aina enemmän yritysten toimintaan. Ympäristöön liittyvillä haasteilla on globaali ulottuvuus. Hyvä esimerkki tästä on Metsä-Botnian tehdas Uruguayssa Kuluttajat ovat entistä ympäristötietoisempia ja kokevat että kulutuskäyttäytyminen on se alue, jolla he voivat vaikuttaa ympäristöönsä. Yritysten yhteiskuntavastuusta on erilaisia käsityksiä: yhtäältä yritys pyrkii ensisijaisesti tuottamaan voittoa vaikka osallistuukin samalla yhteiskunnan kehittymiseen, toisaalta yritykset eivät voi mennä vihertymisessään muuta yhteiskuntaa pitemmälle vaan ekologisesti kestävään liiketoimintaan tarvitaan ympäristöpoliittisia toimia. Kirja esittää vastuunjakaantumisen esimerkkinä opiskelukaupunkimme Mäntän. Paperitehtaan patruunana Serlachius otti hoitaakseen monia yhteiskunnan tehtäviä, esim. koulutuksen ja terveydenhuollon ja yritys pitikin yhteisön tarpeista laajasti huolta. Patruunataloudesta siirrytiin 1960- ja 1970-luvuilla kansallisen talouden vaiheeseen jolloin yhteiskunta otti hoitaakseen yhteisön keskeiset toiminnot. Globaalin talouden vaiheessa kaikki meni pieleen Mäntässä ja kaupunki palveluiden tuottajana ajautui kriisiin. Globaalin talouden aikakautena onkin epäselvää, kuka lopulta kantaa vastuun yhteiskunnasta ja sen ihmisistä. Tavattoman kuvaava esimerkki.

                                                                                                                                       Miia

Tienari, J. ja Meriläinen, S. 2012. Johtaminen ja organisointi globaalissa taloudessa. Helsinki: SanomaPro.