Tagged: kirjakolahdus

Logistiikka kolahdus

Logistiikka vaikuttaa suuresti asiakaslähtöisen yrityksen menestykseen.

Logistiikka koostuu monesta eri toiminnasta toimitusketjussa. Logistiikan avulla tuote on oikealla paikalla oikeaan aikaan. Jos tuote on liikkeellä liian aikaisin, varastointikulut saattavat nousta. Myöhästyneestä tuotteesta taas saattaa tulla lisäkustannuksia asiakkaalle ja pettymys sekä harmi kohdistuvat tietenkin myyjään. Yksi logistiikan suurimpia haasteita onkin pitää kustannukset alhaisina.

Logistiikkaketjun päätyypit ovat kauppaliikkeet ja valmistava teollisuus. Kauppaliikkeillä tarkoitetaan tukku- ja vähittäiskauppoja, eli tavara ostetaan ja myydään eteenpäin. Valmistava teollisuus taas ostaa raaka-ainetta, jalostaa sitä ja vie tuotteen markkinoille.

Logistiikan avulla koitetaan tuottaa asiakkaalle lisäarvoa. Logistiikka ja markkinointi auttavat toisiaan. Informaatio- ja materiaalivirta vaikuttavat toiminnan tulokseen.

Markkinoinnin 4P mallia voidaan liittää myös logistiikkaan:

Product
Tuotteen koko, paino ja malli vaikuttavat kustannuksiin. Pakkauksen suunnittelu helpottaa varastointia ja kuljetusta. Logistiikan avulla varmistetaan tuotteen saatavuus.
Price
Kysyntä määrittelee usein hinnan. Logistiikalla voidaan vaikuttaa kuljetuksen ja eräkokon kustannuksiin. Mitä pienempi kappalehinta, sitä isompi volyymi. Eräkoko, reittivalinta ja kuljetusmuoto vaikuttavat kuljetuksen hintaan. Vakiokuljetus ja suurempi kuorma ovat edullisinta.
Promotion
Logistiikalle on tärkeä, että pakkauksessa on ainoastaan heitä kiinnostavat tiedot. Purettuna tuotteessa on myymälää varten sopiva pakkaus. Pakkauksen ulkonäkö voi vaikuttaa kuluttajan ostopäätökseen.
Place
Jakelutien valintaan vaikuttavat tehtaan ja varastojen sijainnit, myös kustannusten kannalta.

Parhaassa tapauksessa tyytyväinen asiakas ostaa uudelleen ja suosittelee yritystä muille. Asiakkaalla ei tarkoiteta pelkästään lopullista kuluttajaa, vaan myös kaikkia sidosryhmiä toimitusketjussa.

Kuljetus

Kuljetuspalvelu ostetaan nykyään usein toiselta yritykseltä. Oma kuljetuskalusto vaatii paljon työtä ja aiheuttaa korkeat pääomakustannukset (kalusto kallista). Lisäksi saadaan säästettyä työmäärää, jos kuljetus hankitaan alihankkijalta ja pystytään keskittymään ydinliiketoimintaan.

Kuljetusmuodot

Maantiekuljetus
Kattavan infrastruktuurin ansiosta tämä kuljetusmuoto on erittäin joustava. Lisäksi se on nopea, koska kuorman käsittely on tehokasta.

Rautatiekuljetus
Pääsääntöisesti rautateitse kuljetetaan raskaan teollisuuden kuljetuksia. Tämä voi olla hidasta, koska pitkän junan lastaaminen saattaa kestää koko päivän. Lisäksi siirtokuormausten takia on isompi vahingoittumisriski.  Rautatiekuljetus ei ole niin joustava, koska rautateitä ei ole rakennettu joka paikkaan. Tämä kuljetusmuoto saattaa olla aika kallis, riippuen rahdin koosta.

Lentokuljetus
Lentokuljetus painottuu pääsääntöisesti kansainvälisiin kuljetuksiin. Tietyt tuotteet, kuten pilaantuvat, nopeasti vanhenevat ja painonsa nähden arvokkaat, vaativat tätä kuljetusmuotoa. Kuljetuksenaikaista valvontaa tai turvatoimia edellyttävät tuotteet sopii tehdä parhaiten lentäen.  Särkymisen ja varastamisen riski on pieni. Tämäkin kuljetusmuoto on aika rajoitettu, koska lentokenttiä ei ole joka paikassa. Lentorahdin hintataso on korkea, mutta nopea kuljetus voi olla joissain tilanteissa se voi olla edullisempi, jos tuote on pakko saada nopeasti tiettyyn paikkaan.

Vesikuljetus
Merikuljetus on maailman tärkein kuljetusmuoto. Se sopii parhaiten isojen määrien kuljetukseen kuten esimerkiksi viljan tai hiekan. Laivaan mahtuu nimittäin suuria määriä ja tästä syystä kuormaus voikin kestää päiväkausia. Kuljetus on suhteellisen edullista, koska voidaan kuljettaa isoja määriä ja kuljetusmuoto on hidas.

Usein joudutaan käyttämään myös enemmän kuin yhtä kuljetusmuotoa, jotta saadaan tavara lähtöpaikasta määränpäähän.

Kuljetusmuodon valintaain vaikuttavat eri tekijät:

  • tavaran luonne (esim. määrä ja arvo)
  • Kiireellisyys
  • lähetyspaikan ja määräpaikan sijainti sekä infrastruktuuri
  • kuljetuksen hinta
  • lainsäädäntö (esim. ympäristölainsäädäntö)

Varasto

Miksi varasto? Kuljetuskustannuksia koitetaan alentaa, saadaan ostettua isompia määriä ja hyötyä niiden edullisemmasta hinnasta sekä varmistaa toimitukset. Onnistunut varaston toteutus tuo lisäarvoa logistiseen ketjuun.

Huonosti suunniteltu varasto aiheuttaa tuotteelle turhia kustannuksia. Myös huonosti suunniteltu myynti, organisaation sisäiset puutteet ja toimitusketjun yhteistyöpuutteet vaikuttavat negatiivisesti varastoon.

Varastomuodot:
Jalostuksen vaiheessa: Raaka-ainevarasto, välivarasto, tuotevarasto, tarvikevarasto ja työvälinevarasto

Jakeluun liittyvät: Tukkuvarasto, myyntivarasto, varmuusvarasto, terminaalivarasto, tullivarasto.

Varastoja koitetaan pienentää yhä enemmän. Toiminnan tulisi olla niin tehokasta, ettei varastoa tarvita. Mitä nopeammin varasto kiertää, sitä vähemmän siihen sitoutuu pääomaa.

Oikean tilaushetken määrittäminen ja sisäisen kuljetuksen suunnittelu ovat avainasemassa varaston toimivuuden kannalta.

Just-in-time toiminta pyrkii 0-varastoon. Edut ovat siinä, että asiakas ei maksa turhista siirroista, käsittelyistä sekä varastoinnista. Lisäksi valmistetaan vaan sitä mitä tilataan.

Just-in-time- periaatteen onnistuminen vaatii

  • toimitusketjun sidosryhmien joustavuus
  • tehokas informaatiovirta
  • toimitusten lyhyt läpimenoaika
  • selkeä tuotantojärjestys
  • monitaitoinen tuotantohenkilökunta
  • tärkein: EI VARASTOA

Just-in-time periaate tarvitsee myös jatkuvaa seurantaa ja kehittämistä.

Lähde
Hokkanen, S., Karhunen, J. 2014. Johdatus logistiseen ajatteluun. 7. painos. Jyväskylä: Jyväskylä yliopistopaino.

Advertisements

Viestintä vie aikaa

 

Yritysviestinnän käsikirja Areena on tullut tutuksi kevään aikana useammankin koulutehtävän yhteydessä. Se on kattava perusopas, joka johdattaa lukijansa yritysviestinnän saloihin, sisältäen käytännön vinkkejä ja malleja päivittäisiin viestintätilanteisiin työpaikoilla. Itselle kirjassa oli osittain paljon tuttua asiaa, osittain hyödyllistä kertausta, mutta myös uuttakin opittavaa. Yksi pieni oivallus sai kuitenkin minut olemaan armollisempi itseäni kohtaan – nimittäin se, että viestintä vie aikaa.

Olen mieltänyt viestinnän työtehtävät usein liittyen vain yrityksen ulkoiseen viestintään, joka on suunnattu asiakkaille ja medialle, mutta todellisuudessa viestinnän pelikenttä on paljon laajempi. Ei tarvitse olla viestintäpäällikkö kohdatakseen viestintää työtehtävissään, sillä viestintä kietoutuu koko yritystoiminnan ympärille näkyen kaikessa mitä yritys tekee. Omalta osaltani hoidan jonkun verran sisäistä tiedottamista sekä viestin päivittäin eri sidosryhmien kanssa niin sähköisesti kuin suullisestikin kommunikoiden. Kuitenkin, koska en ole viestinnän alan ammattilainen, olen tuskaillut aina oman hitauteni kanssa esimerkiksi tiedottamisen suhteen, kun pakerran saman sähköpostin kimpussa tovin jos toisenkin.

Olenko turhamainen pilkun viilaaja ja käytänkö aikaa epäolennaiseen kun mietin pääni puhki onko asiajärjestys tuo vai tämä, valitsenko fontin X vai fontin Y, lihavoidaanko vai alleviivataanko, onko värisävynä indigon- vai pertoolinsininen jne. Voi olla, että joiltain osin voisin vähentääkin turhaa näpräämistä. Kirja kuitenkin avasi sen verran silmiäni, etten ole ihan väärässä väittäessäni, että yksityiskohdilla ja tekstin asettelulla on väliä. Kun mietitään viestin perille menemistä, että vilkaiseeko vastaanottaja edes koko tiedotetta, on selvää että ainakin muotoilun täysin huomioimatta jättäminen karkottaa sen innokkaimmankin lukijan.

the-eleventh-hour-758723_1920

Muotoiluasetusten avulla voit vaikuttaa tekstin helppolukuisuuteen ja houkuttelevuuteen. Eri fonteilla pystyt määrittelemään tekstin luonteen, alleviivauksilla tai lihavoinneilla puolestaan nostamaan esille tiedotteen tärkeimmät tärpit. Myös väreillä on väliä, kun hyödynnetään visuaalista viestintää informaation välittämisen tehokeinona, kuvien vaikutuksesta puhumattakaan.

Sommittelun lisäksi, vaikken tässä nyt tekstin asiasisältöihin mene, on myös otsikointi erityisen tärkeässä roolissa, etenkin tiedottamisen suhteen. Vaikka ulkoasu olisi kohdillaan, on olemassa aina tietty prosenttimäärä joilta tieto menee mystisesti “täysin ohi”. Siksi onkin tärkeää että jo otsikossa näkyisi vastaanottajan kannalta oleellisin tieto, koska kyseinen teksti vilahtaa kuitenkin valtaosan silmien edestä. Hyvä otsikko herättää lisäksi lukijan mielenkiinnon aiheeseen, joten sitä ei todellakaan kannata tuulesta temmata.

Summa summarum. Tämän blogipostaukseni pointti oli että olen oppinut antamaan itselleni aikaa pohtia myös näitä “pieniä epäolennaisia muotoseikkoja” joista ennen ehkä koin jopa huonoa omaatuntoa. Viestintään saa ja tulee käyttää aikaa, ja pienillä yksityiskohdilla on merkitystä. Kun lähetät sähköpostitiedotteen esimerkiksi sadalle henkilölle, haluat toki käyttää kaikki poppaskonstit, jotta mahdollisimman moni silmäpari viestin lukisi. Aion siis jatkossakin käyttää aikaa tähän visuaaliseen ilmeeseen, erona vain entiseen että nyt myös sallin sen itselleni.

 

K.W.

 

Kirjakolahdus kirjasta:

Kortetjärvi-Nurmi, S. & Murtola, K. 2015. Areena. Yritysviestinnän käsikirja. Helsinki: Edita Publishing Oy

Raha – mitä se on ja mistä se tulee?

 

Tämä ei varsinaisesti liity mihinkään tiettyyn kurssiimme, mutta kun tässä nyt talousalaa opiskellaan, niin olisi olennaista tiedostaa jollain tasolla niinkin hölmöltä kuulostava asia kuin mitä raha on. Se on vaihdannan väline ja arvon mitta, mutta mistä se oikein loppupeleissä tulee? Harvoinpa havahdumme miettimään rahan syntyperää sen syvällisemmin. Se vain on ja siihen luotetaan. Totuus voi kuitenkin äkkiseltään yllättää, näin se yllätti ainakin minut.

Valtiotieteiden maisteri ja raha-aktivisti Ville Iivarinen avaa raharahajärjestelmän perusteita teoksessaan ”Raha: Mitä se todella on ja mitä sen tulisi olla?”. Tämä alunalkujaan yksinkertaiselta tuntuva aihe paljastuu kuitenkin pian elefantin kokoiseksi, joka koettelee todenteolla aivokapasiteettia ymmärtää maailman rahapolitiikkaa. Mietin, yritänkö edes lähteä kirjoittamaan tästä mitään blogiin, koska asian pureskelu vaatisi selvästi enemmän finanssialaan perehtymistä, mutta lähden kuitenkin koittamaan kepillä jäätä.

Raha on ihmisten välinen sopimus. Se on lukuja ja numeroita pankkien kirjanpidossa. Raha on jonkun velkaa, ja jos kaikki velka maksettaisiin maailmasta, myös raha katoaisi sen myötä. Tänä päivänä ei ole olemassa enää mitään oravannahkoja tai kultakantaa johon raha olisi sidottu, vaan raha luodaan käytännössä tyhjästä. Vaikken äkkiseltään muista koulunpenkillä koskaan tällaista kuulleeni, tämän meille opettaa myös koululaisille suunnattu Suomen pankin ylläpitämä Eurokampus-sivusto.

Kenellä on sitten oikeus luoda rahaa? Tämä ei suinkaan ole valtioiden hallinnassa, vaikka keskuspankit vastaavatkin käteisen rahan liikkeellelaskusta, vaan suurimman osan rahasta – sen aineettoman rahan, luovat yksityiset pankit lainojen myöntäessään. Keskuspankit toimivat kyllä taustalla “valvoen” ja yrittäen vaikuttaa rahamäärään esim. korkojen sääntelyllä, mutta tosielämässä tällä ei juuri ole merkitystä. Jos olet pankin mielestä maksukykyinen velanottaja, sinulle myönnetään laina jolloin uutta rahaa syntyy. Vastaavasti, kun maksat lainan pois, rahaa poistuu kierrosta. Tämä on pankin kirjanpidollinen merkintä.

Pankki ei periaatteessa lainaa sinulle rahaa, vain antaa vain lupauksen maksaa rahan/talletuksen. Kuitenkin, jos kaikki pankin asiakkaat haluaisivat nostaa talletuksensa pankista, ei pankki pystyisi niitä mitenkään maksamaan. Pankkien vähimmäisvarantovaatimus euroalueella on 1 %, eli määrä paljonko liikepankilla tulee olla keskuspankkirahaa talletuksiin nähden. Tämä tarkoittaa sitä että jos pankki myöntää 100 000€ lainan, tulee tästä määrästä pankilla olla rahavarantoja 1000€ nostettavissa. Pankin toiminta perustuu siis täysin luottamukseen. Ihmiset uskovat varojensa pysyvän tileillä tallessa ja pankin säilyttävän maksukykynsä. Pankki taas puolestaan nojaa siihen, etteivät ihmiset yhtä aikaa halua siirtää talletuksiaan pois pankista tai kaipaa rahojaan käteisenä.

credit-card-1080074_1920

Se, että pankit luovat rahaa tyhjästä ilman mitään kontrollia ei kuulosta kovinkaan järkevältä, mutta vielä pelottavampi ajatus on, että raha on sidoksissa velkaan. Hyvinvointiyhteiskuntamme perustuu täysin velkaantumiseen, eikä muuta vaihtoehtoa ole. Hoetaan jatkuvaa kasvua, kehitystä ja työn lisäämistä. Kasvu tarkoittaa kuitenkin myös aina lisää rahaa, ja suurempi määrä rahaa taas tietää lisää velkaa. Tuhoon tuomittu velkakierre ja oravanpyörä on valmis.

Olen aina muutenkin välillä ihmetellyt jatkuvan kasvun tarvetta, mikään ei tunnu ikinä riittävän ja varsinkin rahan suhteen ihmisen ahneus näyttää olevan pohjaton. Mikä on tämän loputtoman kasvun päämäärä vai onko siitä vain tullut ihmisille pakkomielle? Maapallomme resurssit ovat kuitenkin rajalliset ja joka vuosi vietämme yhä aiemmin ylikulutuspäivää, eli päivää jolloin olemme kuluttaneet luonnonvaroja enemmän kuin maapallo kykenee niitä vuodessa uusimaan. Koti-Suomen osalta tämä kyseinen päivähän viiletti ohi jo kuukausi sitten.

Samaan aikaan kun vaaditaan kasvua, kuitenkin moititaan että olemme eläneet yli varojemme. Velkaa on enemmän kuin koskaan, niin valtiolla kuin kotitalouksillakin, ja meidän tulee ryhtyä säästötalkoisiin. Leikataan ja nipistetään, mutta samalla kun maksamme velkaa takaisin, poistuu rahaa järjestelmästä. Tämä vaikuttaa taas ostovoiman heikentymiseen ja näin ollen vie yrityksiä mukanaan konkurssiin ja sitä myötä taas lisää työttömyyttä. Toinen noidankehä on valmis.

Nyky-yhteiskunnassamme kaikki pyörii rahan ympärillä ja raha myös ikävä kyllä usein määrittää jopa ihmiselämänkin arvon. Raha on valtaa, mutta entä sitten valta luoda rahaa? Onko oikein että tätä talousjärjestelmää pyörittävät yksityiset pankit, jotka päättävät mihin ja kenelle rahaa lainataan. Velka, tapa jolla rahaa luodaan, on myös omanlaisensa valtasuhde. Tämän tietää esimerkiksi jokainen asuntovelallinen joka on sidottuna lähes koko elämänsä ajan velkasuhteeseen pankin kanssa.

euro-76019_1920

Vaikkei tässä mitään salaliittomielikuvia nyt luoda, niin hieman herättää silti kysymyksiä kuka järjestelmästä nykyisellään hyötyy jos ei tavallinen kansa tai valtio ainakaan? Ja miksi se porskuttaa kaikessa hiljaisuudessaan ikään kuin sitä ei haluttaisikaan tuoda esille, vaikka pankit ovat kriisissä tämän tästä? Ei kai myöskään ole aivan sattumaa viime vuosina julkisuudessa vilahtaneet epäilyttävät uutisotsikot pankkitoiminnasta, liittyen esimerkiksi rahanpesuun tai hintojen manipulointiin? Näitä kuitenkin katsotaan läpi sormien, sillä valtio tekee kaikkensa että pankit pysyisivät pystyssä. Ymmärrän kyllä, että suurempi katastrofi olisi jos iso pankki kaatuisi, mutta eihän tämä nyt ihan näinkään oikein ole?

Kuten jo alussa totesinkin, tämä on sen verran suuri pala kakkua että vaatisi huomattavasti enemmän asian mutustelua ja tämäkin ollut vasta pintaraapaisua aiheesta. Nyt kuitenkin blogitekstilläkin alkaa olemaan mittaa jo sen verran, että se koettelee lukijan lukuintoa joten loppusanojen aika. Kaiken kaikkiaan kirja oli mielenkiintoinen ja antoi ajattelemisen aihetta. Mutta kuten sanotaan, tieto lisää tuskaa, eli kyllähän siitä myös ahdistava mieli jäi. Jos ihmiset, edes maamme poliittiset päättäjät, eivät ole tietoisia miten raha muodostuu ja miten se käyttäytyy, niin aika sinisilmäisinä silmät sidottuinahan täällä kuljetaan, eikä tulevaisuus tässä valossa näytä kovinkaan hyvältä.

 

 

K.W.

 

Kirjakolahdus:

Iivarinen, V. 2015. Raha: Mitä se todella on ja mitä sen tulisi olla? Helsinki: Into

 

Lisätietoa aiheesta:

Suomen Pankin (Karlo Kauko) tutkimus: Lyhyt johdatus rahaan

http://www.suomenpankki.fi/pdf/169229.pdf

Globaali talous

Valitsin opiskelijoiden kirjavinkkauslistalta luettavakseni Janne Tienarin ja Susanna Meriläisen teoksen johtamisesta ja organisoinnista globaalissa taloudessa. Kirjassa oli aimo pläjäys asiaa, vähän liikaakin kertaistumalta sulateltavaksi tällaiselle noviisille.

Keskeisimmät tekijät globaalissa taloudessa ovat teknologisoituminen, finanssivetoistuminen, monikulttuuristuminen, ekologisoituminen ja medialisoituminen. Suomen taloudessa suurin muutos on tekonologisoitumisessa: raskaasta teollisuudesta on siirrytty tietoyhteiskuntaan ja palveluihin sekä palveluliiketoimintaan. Olennaisessa osassa ovat innovaatiot ja innovointi. Kirjassa esitetään mielenkiintoinen esimerkki käyttäjälähtöisestä innovaatiosta. Tanja Kotro tutki väitöskirjassaan Suunnon urheiluun tarkoitettujen rannetietokoneiden tuotekehitystä. Hän huomasi että kehitysprosessissa suuri vaikutus oli työntekijöiden omilla urheiluun liittyvillä intohimoilla. Työntekijät siirsivät harrastuksissaan keräämänsä hiljaisen tiedon tuotekehitykseen. Millaisia innovaatioita saataisiinkaan aikaiseksi jos kaikki suomalaiset yritykset tekisivät samoin!

Finanssivetoistuminen näkyy pankkikeskeisen rahoitusjärjestelmän murtumisena ja omistusrakenteen muutoksina. Yhä useammat yritykset ovat ulkomaalaisomistuksessa ja saavat rahoituksensa ulkomailta. Talouden finanssivetoistuminen näkyy myös julkisen sektorin yritysmäistämisenä. Valtio on myynyt omistuksiaan ja luonut näennäismarkkinat, joilla pienetkin julkiset hankinnat kilpailutetaan. Tiukka kilpailutus näkyy esimerkiksi kouluruoan laadussa – legenda kumiperunoista ilmeisesti elää edelleen.

 

                                                      Yllä menneiden aikojen pankkisuuruuksia.

Globalisaatio näkyy myös monikultturistumisena. Viime aikoina otsikoissa on ollut suuret pakolaisvirrat jotka ovat yltäneet kaukaiseen Suomeenkin. Tämä onkin osa kahdenlaista maahanmuuttoa: pienipalkkaisille aloille työllistyvät tai työttömiksi jäävät siirtolaiset ja pakolaiset aiheuttavat polemiikkia, mutta asiantuntijatehtäviin rekrytoidut maahanmuuttajat toivotetaan tervetulleiksi. Kansainvälistyminen näkyy myös suomalaisten muuttona ulkomaille ja huolena onkin aivovuoto Suomesta. Mitään uutta suomalaisten lähtemisessä ei ole, viimeinen suuri aalto oli 1960 ja 1970-luvuilla kun lähdettiin sankoin joukoin Ruotsiin. Mielenkiintoisin monikultturistumiseen liittyvä piirre jonka kirja nostaa esiin on muuttuva tasa-arvo. Suomi on vankka tasa-arvon maa, mutta tällä useimmiten viitataan naisten ja miesten väliseen tasa-arvoon. Pystytäänkö Suomessa toteuttamaan myös eri etnisten ryhmien välinen tasa-arvo työmarkkinoilla? Monikulttuurisen lapsen äitinä minua jäi tämä kysymys mietityttämään.

oppilaita

                     Entisiä oppilaitani Japanissa. Olen ollut maahan- ja maastamuuttaja.

Medialisoituminen näkyy viihteellistymisenä, mediaomistuksen keskittymisenä ja talouden äänen korostumisena. Minua kiinnosti erityisesti viihteellistyminen. Asuin pois Suomesta kymmenen vuotta ja kun palasin takaisin lehdet ja tv olivat täynnä tyhjäpäitä jotka ovat kuuluisia siitä että ovat kuuluisia. Suosituin genre on tosi-tv ja kauden loppuessa se näytetäänkin heti uusintana. Ymmärrän että mediayrityksille tällainen on kannattavaa, mutta haluaako enemmistö ihmisistä todellakin katsoa tavisääliöiden sähläilyjä ja lukea niistä lehdissä?

tuksu

                                                   Tuksu, globalisaation airut? Kuva MTV.

Ekologisoituminen tulee mielestäni vaikuttamaan aina enemmän yritysten toimintaan. Ympäristöön liittyvillä haasteilla on globaali ulottuvuus. Hyvä esimerkki tästä on Metsä-Botnian tehdas Uruguayssa Kuluttajat ovat entistä ympäristötietoisempia ja kokevat että kulutuskäyttäytyminen on se alue, jolla he voivat vaikuttaa ympäristöönsä. Yritysten yhteiskuntavastuusta on erilaisia käsityksiä: yhtäältä yritys pyrkii ensisijaisesti tuottamaan voittoa vaikka osallistuukin samalla yhteiskunnan kehittymiseen, toisaalta yritykset eivät voi mennä vihertymisessään muuta yhteiskuntaa pitemmälle vaan ekologisesti kestävään liiketoimintaan tarvitaan ympäristöpoliittisia toimia. Kirja esittää vastuunjakaantumisen esimerkkinä opiskelukaupunkimme Mäntän. Paperitehtaan patruunana Serlachius otti hoitaakseen monia yhteiskunnan tehtäviä, esim. koulutuksen ja terveydenhuollon ja yritys pitikin yhteisön tarpeista laajasti huolta. Patruunataloudesta siirrytiin 1960- ja 1970-luvuilla kansallisen talouden vaiheeseen jolloin yhteiskunta otti hoitaakseen yhteisön keskeiset toiminnot. Globaalin talouden vaiheessa kaikki meni pieleen Mäntässä ja kaupunki palveluiden tuottajana ajautui kriisiin. Globaalin talouden aikakautena onkin epäselvää, kuka lopulta kantaa vastuun yhteiskunnasta ja sen ihmisistä. Tavattoman kuvaava esimerkki.

                                                                                                                                       Miia

Tienari, J. ja Meriläinen, S. 2012. Johtaminen ja organisointi globaalissa taloudessa. Helsinki: SanomaPro.

Yritysviestintää

Talouselämän tekstit

Kaupan alalla toimivat esimiehet ja vastuuihmiset vastaavat varmasti viikottain joihinkin seuraavista: reklamaatiohin, palautteesiin, pyytävät tarjouksia ja laativat tiedotteita. Omassa työssäni joudun käsittelemään reklamaatioita viikottain asiakkaiden tuodessa tuotteita suoraan myymälään. Jonkin verran tulee myös sähköpostilla kyselyitä reklamaatioista ja palautetta tuotteista sekä palvelusta. Myymälän esimiehenä toimiessa tarjouspyyntöjä on tullut laadittua myös siivous- ja remonttifirmoja kilpailuttaessa.

Jos miettii näitä talouselämän tekstejä ja asiakirjoja niin niillä on paljon yhtäläisyyksiä. Jokainen asiakirja on virallinen ja vastaanottajaa kunnioittava. Oli se sitten paperinen tai sähköinen, on asiasisältö aina sama. Jokaisessa asiakirjassa on aina lähettäjä, vastaanottaja ja päivämäärä. Ihan niin kuin kirjeessäkin yleensä on. Näihin asiakirjoihin tulee vastata aina viipymättä. Näissä asiakirjoissa kunnioitetaan vastaanottajaa mm. näillä sanoilla: hyvä asiakas, kiitos palauttestasi, olen pahoillani tapahtuneesta, lisätietoja antaa jne..

Tiedote, reklamaatioon,-palautteeseen ja tarjoukseen vastaaminen on selkeä ja itse asiasta kertova. Vaikka asiat ja aiheet näissä asiakirjoissa onkin hyvin erilaiset näkyy arvostus ja kunnioitus vastaanottaajaa kohtaa. Menestyäkseen työssään tulee hallita hyvät vuorovaikutustaidot. Vuorovaikutuksen onnistuminen riippuu yhä ihmisten keskinäisestä arvostuksesta ja kunnoituksesta. Varmasti jokainen haluaa vaikuttaa itseään koskeviin asioihin ja toivovat, että voivat luottaa viestintäkumppaniinsa.

Kortetjärvi- Nurmi & Murto on kirjoittanut loistavan kirjan viestinnästä joka kantaa nimeä Yritysviestinnän käsikirja. Kirjan luvussa 3. Kauppa käy- käsitellä kaupan teksteihin liittyvät asiat suoramainonta, tarjous, tilaus ja reklamaatio. Kirjasta löytyy myös monta muuta hyvää vinkkiä viestintätaitojen kehittämiseen.

Kannattaa tutustua!

(Lähde: S.Kortetjärvi-Nurmi&K.Murto: Areena, Yritysviesinnän käsikirja. Edita 2015.)

ku2

P.K.

 

Yrittäjän työkalut

Liiketoimintaosaaminen

Yrittäjän työkalut

En voi väittää etteikö se olisi käynyt myös minun mielessä. Puhun nyt yrittäjyydestä. Ihan kevyin perustein yrittäjäksi ei voi ryhtyä, jos haluaa menestyvän yrityksen. Kirjan Liiketoimintaosaaminen: menestyvän yritystoiminnan mukaan suomessa on vuonna 2014 160 000 yksin yrittäjää. Se on 60% kaikista suomen yrittäjistä. Yhden henkilön eli yrittäjän itsensä työllistävä yritys on yritystoiminnan alkuvaihe. Siitä yritys voi laajentua ja kasvaa. Toki on yrityksiä jotka ei halua kasvaa. Elämätapayrittäjiäkin löytyy joilla ei ole kasvunnälkää. Mutta on myös niitä yrityksiä jotka ei pysty kasvamaan. Ei ole osaamista.

Ilman hyvää liikeideaa pääsee tuskin alkua pidemmälle. Äärettömän tärkeitä työkaluja yrittäjälle ja yritykselle on SWOT-analyysi jossa tulee ilmi vahvuudet, heikkoudet, uhat ja mahdollisuudet sekä Business Modell Canvas-malli. BMC:n työkalun avulla pystyy kartoittamaan liiketoiminnan kannalta keskeiset toiminnot ja eri toimintojen vuorovaikuituksen. Jos jonakin päivänä itse yrittäjäksi ryhdyn on nämä työkalut ehdottomasti käytössäni.

Yrityksiä on perustettu ilman minkäänlaista ymmärrystä siitä mitä yrityksen perustaminen tai kasvattaminen. Kirja Liiketoimintaosaaminen: menestyvän yritystoiminnan perusta on erittäin kattava ja tuhti paketti siitä, mitä liiketoimintaosaaminen on ja mitä tulisi tehdä ja huomioda yritystä käynnistettäessä. Jo kirjan nimi kertoo sen, että jotain tulee osata ennen kuin yrityksen perustaa. Kirjaa ei kirjoitettu pelkästeen pienille yrityksille vaan kirjassa käsitellään myös suuren organisaation johtamista ja tulevaisuutta.

(Lähde: R.Viitala & E.Jylhä. Liiketoimintaosaaminen: Menestyvän yritystoiminnan perusta. Edita Publishing Oy 2014 , Helsinki

.ku

P.K.

 

 

Palveluliiketoiminta vihdoin Suomessakin

Pelkällä tuotteella ei nykyään pärjää helposti markkinoilla. Edelläkävijäyritykset ovat huomanneet, että palveluliiketoiminta on avain menestykseen. Palveluliiketoiminnan keskiössä on asiakasymmärrys. Stephen Vargonin kehittämässä Service Domain Logic-ajattelutavassa koitetaan kytkeä palvelut ja tuotteet yhdeksi. Tuotelähtöisyys täytyy muuttua palveluajattelun kautta asiakashyödyksi.

Asiakaspalvelu on haaste suomalaisille, koska se ei kuulu suomalaiseen alkuperäiseen kulttuuriin. Onneksi pystymme kuitenkin oppimaan uusia asioita ja muuttumaan. Muutos on tärkeä jos haluaa menestyä.

Täytyy uskaltaa miettiä mitä vaan. Design Thinking-menetelmässä kyseenalaistetaan perusoletuksia, kokeillaan uusia ideoita ja pyritään ymmärtämään käyttäjiä. Aina voi karsia huonot ideat pois. Sen sijaan, että keskustellaan ideoista palavereissa, ideaa pitäisi päästä heti testaamaan, koska vain testaaminen käytännössä näyttää tuottaako idea tulosta.

Yrityksen muutos vaatii paljon yritykseltä sekä asiakkailta. Yrityksessä muutosta voidaan tarvita asenteeseen, yrityskulttuuriin, osaamiseen, eli verkostoitumiseen ja johtamiseen.

Henkilökunta on oltava etusijalla, jotta saadaan hyvä palveluasenne. Oikeilla henkilöillä on oikea asenne, intohimoa ja he saavat aikaan tulosta. Yritys pitää henkilökunnasta huolta ja henkilökunta yrityksen asiakkaista. Yrityksen arvot täytyy puhutella henkilökuntaa, joten ne on parasta laatia heidän kanssa yhdessä.

Minkälainen on edelläkävijä?

Edelläkävijät ovat suunnannäyttäjiä, jotka uskaltavat ottaa riskejä ja hypätä tuntemattomaan. He ovat kiinnostuneita päähän pistoksista ja eivät pelkää uutta. Yrityksen on vaikea muuttaa toimivaa strategiaa, jos se menestyy. Edelläkävijät tietävät, että on pakko uudistua jatkuvasti, jotta menestyy tulevaisuudessakin. Ilman edelläkävijöitä maailma pysähtyisi.

Edelläkävijät koittavat ymmärtää asiakkaita. Haasteena on muuttaa asiakkaiden ajattelutapaa. Mitä enemmän yritys perehtyy asiakkaan toimintaan, sitä enemmän se voi tarjota asiakkaalle. Sidos asiakkaan ja yrityksen välillä on tärkeä. Pelkkä idea ei kuitenkaan riitä, vaan kova työ vie menestykseen.

Mitä edelläkävijä tarvitsee?

Asiakasymmärrystä

Edelläkävijäyritys keskittyy asiakkaan tarpeisiin, koska se ymmärtää, että se ei menesty ilman asiakkaita. Yritys koittaa ratkaista asiakkaan ongelmat tai tuottaa hyötyä heille. Yritys tunnistaa mahdollisuudet ja keksii ratkaisun ongelmiin ennen kuin asiakas huomaa ongelman. Edelläkävijät kuuntelevat asiakkaita ja ottavat heidät mukaa kehitystyöhön. Asiakasymmärrys lisää myös asiakastyytyväisyyttä. Asiakkaat huomaavat, että heitä kuunnellaan.

Palvelujen kehittäminen asiakkaiden kanssa auttaa tunnistamaan oikeat asiat ideatulvasta. Asiakas tuntee parhaiten itsensä. Yrityksen johto on saatava ymmärtämään ja vakuuttumaan uuden toimintatavan menestyksestä, koska uudet ideat voivat johtaa liiketoimintamallin uusimiseen.

Kyky kyseenalaistaa

Edelläkävijäyritykset eivät juurru paikoilleen vaan haastavat omaa liiketoimintaansa. He uskaltavat ottaa riskejä ja koittavat parantaa asiakkaalle luomaa arvoa. Hinta ei aina ratkaise, vaan paras hyöty asiakkaalle.

Uutuusarvoa

Edelläkävijäyritykset tuottavat asiakkaille ratkaisuja, joissa on samalla uutta arvoa asiakkaalle. Yritys ymmärtää mitä asiakas arjessa toivoo ja miten asiakkaat toimivat ja muuttuvat.

Aitoa palveluasennetta

Henkilökunta haluaa oikeasti auttaa. Edellkävijäit ymmärtävät, että jokainen kohtaaminen asiakkaan kanssa on tärkeä ja arvokas. Organisaation sisäinen tapa toimia heijastuu henkilökunnan kautta palvelutilanteisiin. Yrityksen tapoja ja kulttuuria ei voida muuttaa hetkessä, mutta niitä täytyy kehittää, jos haluaa menestyä kansainvälisesti.

Taidon hyödyntää verkostoja

Kaikessa ei voi olla paras, eikä tarvitsekaan. Edelläkävijä osaa hyödyntää verkostoja kehittymistä varten. Yritys keskittyy siihen mitä osaa ja hyödyntää muihin asioihin kumppaneiden osaamista. Edelläkävijä ottaa kumppaniksi sellaiset, jotka ovat innostuneita innovoinnista ja kehittymisestä. Tutustumalla toisen toimintaan saa rakennettua myös luottamusta. Luottamus on yhteistyön pohja. Yhteistyössä täytyy nähdä kokonaisuus, eikä pelkästään oma yritys. Yhteisillä tavoitteilla varmistetaan miten kumppanit tukee toisiaan ja mitä voisi parantaa.

Ennakoida ja ei jumiudu paikoilleen

Edelläkävijä seuraa markkinoita, analysoi niitä ja osaa sen perusteella ennakoida. Yritys tietää milloin strategiaa kannattaa muuttaa. Edelläkävijä on kilpailijoita askeleen edellä. Yritys katsoo tulevaisuuteen ja haluaa menestyä kansainvälisesti. Määränpää ei ole tärkeä vaan matka kohti sitä.

Oma mielipide

Ehdottomasti palvelu voittaa hinnan. Suosin paikkoja, jossa henkilökunta jää mieleen hyvästä palvelusta ja suosittelen näitä paikkoja myös ystävilleni. Hyvä palvelu ja henkilökunnan asiantuntemus ovat minulle tärkeitä. En anna aina edes toista mahdollisuutta yritykselle, joka jää negatiivisesti mieleen. Saatan antaa viimeistään kotona sähköpostitse palautetta, jotta toivottavasti asioista vastaavat saavat tietää.

Itse huomasin palvelun todellisen merkityksen vasta muutettuani Suomeen. Sveitsissä ollaan erittäin kohteliaita ja palvelualttiita ja asiakaspalvelijat ymmärtävät, että asiakkaat maksavat heidän palkkansa. Huonosta kokemuksesta annetaan heti palautetta.

Suomessa kaupan kassalla ei tervehditä tai hymyillä, vaatekaupassa ei tulla tarjoamaan apua ja sovittamat vaatteet joutuu viemään itse paikoilleen, kahvilassa haetaan tuotteet tiskiltä ja joudutaan viemään tarjottimet itse pois. Nämä asiat vaikuttavat minun kokemukseeni. Täällä alkoi olla ikävä jotain, mikä aina ennen oli itsestäänselvyys. Aina kun palaan kotiin, nautin näistä pienistä asioista.

Nykyään opitaan korkeakouluissa palveluliiketoiminnan merkitystä, niin kuin esimerksi meillä. Olen huomannut Suomessa muutosta oikeaan suuntaan viiden vuoden aikana, varsinkin nuorissa työssäkäyvissä. Heidän avulla Suomen on mahdollisuus menestyä tulevaisuudessa.

Kaisa

Lähde: Paavola H., Uusikylä M. 2013. Rajatonta rohkeutta. Tarinoita palveluliiketoiminnan edelläkävijöistä. Tekes. MarkPrint Oy.