Tagged: organisointi

Globaali talous

Valitsin opiskelijoiden kirjavinkkauslistalta luettavakseni Janne Tienarin ja Susanna Meriläisen teoksen johtamisesta ja organisoinnista globaalissa taloudessa. Kirjassa oli aimo pläjäys asiaa, vähän liikaakin kertaistumalta sulateltavaksi tällaiselle noviisille.

Keskeisimmät tekijät globaalissa taloudessa ovat teknologisoituminen, finanssivetoistuminen, monikulttuuristuminen, ekologisoituminen ja medialisoituminen. Suomen taloudessa suurin muutos on tekonologisoitumisessa: raskaasta teollisuudesta on siirrytty tietoyhteiskuntaan ja palveluihin sekä palveluliiketoimintaan. Olennaisessa osassa ovat innovaatiot ja innovointi. Kirjassa esitetään mielenkiintoinen esimerkki käyttäjälähtöisestä innovaatiosta. Tanja Kotro tutki väitöskirjassaan Suunnon urheiluun tarkoitettujen rannetietokoneiden tuotekehitystä. Hän huomasi että kehitysprosessissa suuri vaikutus oli työntekijöiden omilla urheiluun liittyvillä intohimoilla. Työntekijät siirsivät harrastuksissaan keräämänsä hiljaisen tiedon tuotekehitykseen. Millaisia innovaatioita saataisiinkaan aikaiseksi jos kaikki suomalaiset yritykset tekisivät samoin!

Finanssivetoistuminen näkyy pankkikeskeisen rahoitusjärjestelmän murtumisena ja omistusrakenteen muutoksina. Yhä useammat yritykset ovat ulkomaalaisomistuksessa ja saavat rahoituksensa ulkomailta. Talouden finanssivetoistuminen näkyy myös julkisen sektorin yritysmäistämisenä. Valtio on myynyt omistuksiaan ja luonut näennäismarkkinat, joilla pienetkin julkiset hankinnat kilpailutetaan. Tiukka kilpailutus näkyy esimerkiksi kouluruoan laadussa – legenda kumiperunoista ilmeisesti elää edelleen.

 

                                                      Yllä menneiden aikojen pankkisuuruuksia.

Globalisaatio näkyy myös monikultturistumisena. Viime aikoina otsikoissa on ollut suuret pakolaisvirrat jotka ovat yltäneet kaukaiseen Suomeenkin. Tämä onkin osa kahdenlaista maahanmuuttoa: pienipalkkaisille aloille työllistyvät tai työttömiksi jäävät siirtolaiset ja pakolaiset aiheuttavat polemiikkia, mutta asiantuntijatehtäviin rekrytoidut maahanmuuttajat toivotetaan tervetulleiksi. Kansainvälistyminen näkyy myös suomalaisten muuttona ulkomaille ja huolena onkin aivovuoto Suomesta. Mitään uutta suomalaisten lähtemisessä ei ole, viimeinen suuri aalto oli 1960 ja 1970-luvuilla kun lähdettiin sankoin joukoin Ruotsiin. Mielenkiintoisin monikultturistumiseen liittyvä piirre jonka kirja nostaa esiin on muuttuva tasa-arvo. Suomi on vankka tasa-arvon maa, mutta tällä useimmiten viitataan naisten ja miesten väliseen tasa-arvoon. Pystytäänkö Suomessa toteuttamaan myös eri etnisten ryhmien välinen tasa-arvo työmarkkinoilla? Monikulttuurisen lapsen äitinä minua jäi tämä kysymys mietityttämään.

oppilaita

                     Entisiä oppilaitani Japanissa. Olen ollut maahan- ja maastamuuttaja.

Medialisoituminen näkyy viihteellistymisenä, mediaomistuksen keskittymisenä ja talouden äänen korostumisena. Minua kiinnosti erityisesti viihteellistyminen. Asuin pois Suomesta kymmenen vuotta ja kun palasin takaisin lehdet ja tv olivat täynnä tyhjäpäitä jotka ovat kuuluisia siitä että ovat kuuluisia. Suosituin genre on tosi-tv ja kauden loppuessa se näytetäänkin heti uusintana. Ymmärrän että mediayrityksille tällainen on kannattavaa, mutta haluaako enemmistö ihmisistä todellakin katsoa tavisääliöiden sähläilyjä ja lukea niistä lehdissä?

tuksu

                                                   Tuksu, globalisaation airut? Kuva MTV.

Ekologisoituminen tulee mielestäni vaikuttamaan aina enemmän yritysten toimintaan. Ympäristöön liittyvillä haasteilla on globaali ulottuvuus. Hyvä esimerkki tästä on Metsä-Botnian tehdas Uruguayssa Kuluttajat ovat entistä ympäristötietoisempia ja kokevat että kulutuskäyttäytyminen on se alue, jolla he voivat vaikuttaa ympäristöönsä. Yritysten yhteiskuntavastuusta on erilaisia käsityksiä: yhtäältä yritys pyrkii ensisijaisesti tuottamaan voittoa vaikka osallistuukin samalla yhteiskunnan kehittymiseen, toisaalta yritykset eivät voi mennä vihertymisessään muuta yhteiskuntaa pitemmälle vaan ekologisesti kestävään liiketoimintaan tarvitaan ympäristöpoliittisia toimia. Kirja esittää vastuunjakaantumisen esimerkkinä opiskelukaupunkimme Mäntän. Paperitehtaan patruunana Serlachius otti hoitaakseen monia yhteiskunnan tehtäviä, esim. koulutuksen ja terveydenhuollon ja yritys pitikin yhteisön tarpeista laajasti huolta. Patruunataloudesta siirrytiin 1960- ja 1970-luvuilla kansallisen talouden vaiheeseen jolloin yhteiskunta otti hoitaakseen yhteisön keskeiset toiminnot. Globaalin talouden vaiheessa kaikki meni pieleen Mäntässä ja kaupunki palveluiden tuottajana ajautui kriisiin. Globaalin talouden aikakautena onkin epäselvää, kuka lopulta kantaa vastuun yhteiskunnasta ja sen ihmisistä. Tavattoman kuvaava esimerkki.

                                                                                                                                       Miia

Tienari, J. ja Meriläinen, S. 2012. Johtaminen ja organisointi globaalissa taloudessa. Helsinki: SanomaPro.

Advertisements