Tagged: raha

Raha – mitä se on ja mistä se tulee?

 

Tämä ei varsinaisesti liity mihinkään tiettyyn kurssiimme, mutta kun tässä nyt talousalaa opiskellaan, niin olisi olennaista tiedostaa jollain tasolla niinkin hölmöltä kuulostava asia kuin mitä raha on. Se on vaihdannan väline ja arvon mitta, mutta mistä se oikein loppupeleissä tulee? Harvoinpa havahdumme miettimään rahan syntyperää sen syvällisemmin. Se vain on ja siihen luotetaan. Totuus voi kuitenkin äkkiseltään yllättää, näin se yllätti ainakin minut.

Valtiotieteiden maisteri ja raha-aktivisti Ville Iivarinen avaa raharahajärjestelmän perusteita teoksessaan ”Raha: Mitä se todella on ja mitä sen tulisi olla?”. Tämä alunalkujaan yksinkertaiselta tuntuva aihe paljastuu kuitenkin pian elefantin kokoiseksi, joka koettelee todenteolla aivokapasiteettia ymmärtää maailman rahapolitiikkaa. Mietin, yritänkö edes lähteä kirjoittamaan tästä mitään blogiin, koska asian pureskelu vaatisi selvästi enemmän finanssialaan perehtymistä, mutta lähden kuitenkin koittamaan kepillä jäätä.

Raha on ihmisten välinen sopimus. Se on lukuja ja numeroita pankkien kirjanpidossa. Raha on jonkun velkaa, ja jos kaikki velka maksettaisiin maailmasta, myös raha katoaisi sen myötä. Tänä päivänä ei ole olemassa enää mitään oravannahkoja tai kultakantaa johon raha olisi sidottu, vaan raha luodaan käytännössä tyhjästä. Vaikken äkkiseltään muista koulunpenkillä koskaan tällaista kuulleeni, tämän meille opettaa myös koululaisille suunnattu Suomen pankin ylläpitämä Eurokampus-sivusto.

Kenellä on sitten oikeus luoda rahaa? Tämä ei suinkaan ole valtioiden hallinnassa, vaikka keskuspankit vastaavatkin käteisen rahan liikkeellelaskusta, vaan suurimman osan rahasta – sen aineettoman rahan, luovat yksityiset pankit lainojen myöntäessään. Keskuspankit toimivat kyllä taustalla “valvoen” ja yrittäen vaikuttaa rahamäärään esim. korkojen sääntelyllä, mutta tosielämässä tällä ei juuri ole merkitystä. Jos olet pankin mielestä maksukykyinen velanottaja, sinulle myönnetään laina jolloin uutta rahaa syntyy. Vastaavasti, kun maksat lainan pois, rahaa poistuu kierrosta. Tämä on pankin kirjanpidollinen merkintä.

Pankki ei periaatteessa lainaa sinulle rahaa, vain antaa vain lupauksen maksaa rahan/talletuksen. Kuitenkin, jos kaikki pankin asiakkaat haluaisivat nostaa talletuksensa pankista, ei pankki pystyisi niitä mitenkään maksamaan. Pankkien vähimmäisvarantovaatimus euroalueella on 1 %, eli määrä paljonko liikepankilla tulee olla keskuspankkirahaa talletuksiin nähden. Tämä tarkoittaa sitä että jos pankki myöntää 100 000€ lainan, tulee tästä määrästä pankilla olla rahavarantoja 1000€ nostettavissa. Pankin toiminta perustuu siis täysin luottamukseen. Ihmiset uskovat varojensa pysyvän tileillä tallessa ja pankin säilyttävän maksukykynsä. Pankki taas puolestaan nojaa siihen, etteivät ihmiset yhtä aikaa halua siirtää talletuksiaan pois pankista tai kaipaa rahojaan käteisenä.

credit-card-1080074_1920

Se, että pankit luovat rahaa tyhjästä ilman mitään kontrollia ei kuulosta kovinkaan järkevältä, mutta vielä pelottavampi ajatus on, että raha on sidoksissa velkaan. Hyvinvointiyhteiskuntamme perustuu täysin velkaantumiseen, eikä muuta vaihtoehtoa ole. Hoetaan jatkuvaa kasvua, kehitystä ja työn lisäämistä. Kasvu tarkoittaa kuitenkin myös aina lisää rahaa, ja suurempi määrä rahaa taas tietää lisää velkaa. Tuhoon tuomittu velkakierre ja oravanpyörä on valmis.

Olen aina muutenkin välillä ihmetellyt jatkuvan kasvun tarvetta, mikään ei tunnu ikinä riittävän ja varsinkin rahan suhteen ihmisen ahneus näyttää olevan pohjaton. Mikä on tämän loputtoman kasvun päämäärä vai onko siitä vain tullut ihmisille pakkomielle? Maapallomme resurssit ovat kuitenkin rajalliset ja joka vuosi vietämme yhä aiemmin ylikulutuspäivää, eli päivää jolloin olemme kuluttaneet luonnonvaroja enemmän kuin maapallo kykenee niitä vuodessa uusimaan. Koti-Suomen osalta tämä kyseinen päivähän viiletti ohi jo kuukausi sitten.

Samaan aikaan kun vaaditaan kasvua, kuitenkin moititaan että olemme eläneet yli varojemme. Velkaa on enemmän kuin koskaan, niin valtiolla kuin kotitalouksillakin, ja meidän tulee ryhtyä säästötalkoisiin. Leikataan ja nipistetään, mutta samalla kun maksamme velkaa takaisin, poistuu rahaa järjestelmästä. Tämä vaikuttaa taas ostovoiman heikentymiseen ja näin ollen vie yrityksiä mukanaan konkurssiin ja sitä myötä taas lisää työttömyyttä. Toinen noidankehä on valmis.

Nyky-yhteiskunnassamme kaikki pyörii rahan ympärillä ja raha myös ikävä kyllä usein määrittää jopa ihmiselämänkin arvon. Raha on valtaa, mutta entä sitten valta luoda rahaa? Onko oikein että tätä talousjärjestelmää pyörittävät yksityiset pankit, jotka päättävät mihin ja kenelle rahaa lainataan. Velka, tapa jolla rahaa luodaan, on myös omanlaisensa valtasuhde. Tämän tietää esimerkiksi jokainen asuntovelallinen joka on sidottuna lähes koko elämänsä ajan velkasuhteeseen pankin kanssa.

euro-76019_1920

Vaikkei tässä mitään salaliittomielikuvia nyt luoda, niin hieman herättää silti kysymyksiä kuka järjestelmästä nykyisellään hyötyy jos ei tavallinen kansa tai valtio ainakaan? Ja miksi se porskuttaa kaikessa hiljaisuudessaan ikään kuin sitä ei haluttaisikaan tuoda esille, vaikka pankit ovat kriisissä tämän tästä? Ei kai myöskään ole aivan sattumaa viime vuosina julkisuudessa vilahtaneet epäilyttävät uutisotsikot pankkitoiminnasta, liittyen esimerkiksi rahanpesuun tai hintojen manipulointiin? Näitä kuitenkin katsotaan läpi sormien, sillä valtio tekee kaikkensa että pankit pysyisivät pystyssä. Ymmärrän kyllä, että suurempi katastrofi olisi jos iso pankki kaatuisi, mutta eihän tämä nyt ihan näinkään oikein ole?

Kuten jo alussa totesinkin, tämä on sen verran suuri pala kakkua että vaatisi huomattavasti enemmän asian mutustelua ja tämäkin ollut vasta pintaraapaisua aiheesta. Nyt kuitenkin blogitekstilläkin alkaa olemaan mittaa jo sen verran, että se koettelee lukijan lukuintoa joten loppusanojen aika. Kaiken kaikkiaan kirja oli mielenkiintoinen ja antoi ajattelemisen aihetta. Mutta kuten sanotaan, tieto lisää tuskaa, eli kyllähän siitä myös ahdistava mieli jäi. Jos ihmiset, edes maamme poliittiset päättäjät, eivät ole tietoisia miten raha muodostuu ja miten se käyttäytyy, niin aika sinisilmäisinä silmät sidottuinahan täällä kuljetaan, eikä tulevaisuus tässä valossa näytä kovinkaan hyvältä.

 

 

K.W.

 

Kirjakolahdus:

Iivarinen, V. 2015. Raha: Mitä se todella on ja mitä sen tulisi olla? Helsinki: Into

 

Lisätietoa aiheesta:

Suomen Pankin (Karlo Kauko) tutkimus: Lyhyt johdatus rahaan

http://www.suomenpankki.fi/pdf/169229.pdf