Tagged: sisäinen motivaatio

”Maanantaina ei saa vituttaa tulla töihin”

“Maanantaina ei saa vituttaa tulla töihin.” – on lause joka kiteyttää Draivin, sisäistä motivaatiota ja etenkin sen johtamista käsittelevän kirjan ydinsanoman. Se on myös lause, joka liian harvoin nyky-yhteiskunnassamme toteutuu. Moni meistä kampeaa itsensä maanantaiaamuna töihin vain pystyäkseen maksamaan laskunsa, saaden leivän pöytään ja katon päänsä päälle. Ihmisen ensimmäinen motivaatiotekijä onkin juuri fyysinen selviytyminen ja elossa pysyminen, mutta pidemmän päälle onnellinen elämä pitää sisällään muutakin. Tarvitaan myös merkitys elämään.

Kirjan mukaan ihmisellä on neljä keskeistä psykologista perustarvetta. Vapaaehtoisuus, eli vapaus toteuttaa itseään valitsemallaan tavalla. Kyvykkyys, eli mahdollisuus hyödyntää osaamistaan ja päästä kehittymään. Yhteenkuuluvuus, eli tunne siitä, että on osa yhteisöä ja saa arvostusta osakseen, sekä hyväntekeminen, eli usko siihen, että omalla tekemisellä on positiivinen vaikutus – ympärillä oleviin ihmisiin tai yhteiskuntaan laajemmin. Nämä neljä perustarvetta tuovat merkityksellisyyttä ja iloa elämään, ja näistä pitkälti koostuu myös sisäinen motivaatio.

board-953152_1920

Sisäinen motivaatio työelämässä tarkoittaa kykyä nähdä työnteko osana hyvää elämää. Sisäisesti motivoitunut ihminen on innostuneempi, sitoutuneempi ja ennen kaikkea tehokkaampi työntekijä, kuin pelkkien ulkoisten motivaatiotekijöiden, kuten rahan, perässä rehkivä työntekijä. Se, että työ palkitsisi tekijänsä muutenkin kuin vain pakollisena elannonlähteenä, vaatisi oikeat ihmiset oikeisiin työtehtäviin. Tämä taas vaatisi nykyisten käytäntöjen lähes täydellistä romuttamista sekä yritysmaailman, byrokratian ja johtamismallien uudelleen asettelua. Tiukasta kontrollista ja kyttäämisestä tulisi siirtyä kohti itseohjautuvampaa ja energisempää työntekijäkäsitystä. Työntekijät tulisi nähdä resurssien sijaan ihmisinä ja yksilöinä, joita kohdellaan työyhteisön tasavertaisina jäseninä titteleistä ja statuksista huolimatta. Työntekijän pitäisi pystyä vaikuttamaan omiin toimintatapoihinsa ja saada enemmän vastuusta työtehtävistään.

Ajatus mielekkäästä työstä ja draivista, kuten kirja tätä sisäisen motivaation synnyttämää energiaa kuvailee, kuulostaa kauniilta ja näinhän sen pitäisikin olla. Mietin kuitenkin, kuinka realistinen se on nykymaailmassa todella toteuttaa. Se, että työntekijä saisi enemmän vastuuta ja vapautta, vaatisi ennen kaikkea sen oikean työntekijän löytymisen siihen oikeaan työtehtävään ja työyhteisöön. Tämä ei kaikessa yksinkertaisuudessaan ole aina helppoa, vaikka rekrytointiin ja kouluttamiseen kuinka panostettaisiin. Pelkkä innostus ja halu oppia ei myöskään riitä, vaan tarvitaan myös osaamista, sekä oikeanlaista arvomaailmaa että työntekijä pystyisi näkemään yrityksen tavoitteet omina tavoitteinaan ja päämäärinään.

coffee-791045_1920

Itse voisin verrata tätä kirjan kuvailemaa draivia harrastustoimintaan, jossa se sisäinen ja palo ja innostus näkyy ehkä selvimmin, ainakin omalla kohdallani. Toki olisi ideaalitilanne, että sillä, mitä pitää vapaa-ajan harrastustoimintana, pystyisi tienaamaan siinä sivussa myös elantonsa, mutta ainakin itselläni tämä on suhteellisen kaukainen ajatus, kun yhdistystoiminnan pyörittäminen tapahtuu vapaaehtoistyön voimin. En kuitenkaan koe sitä negatiivisena asiana, ja toisaalta, jos tanssiharrastus muuttuisi kokopäivätyöksi, voisiko se into ja energia hiipua ajan mittaan pakkopullaksi? En tiedä, mutta olen silti tyytyväinen nykyiseenkin palkkatyöhöni, ja koen silti olevani hyvä työntekijä, vaikka ehkä tuo kirjan mainitsema intohimoinen draivi puuttuukin.

Löytäisikö työnantajani energisemmän ja sisäisesti motivoituneemman työntekijän? Entä minä intohimoisemman työpaikan? Ehkä, mutta parempia tekijöitä ja paikkoja odotellessa, ei nykyinenkään tilanne huono ole. Eli yhteenvetona voisi vielä loppuun todeta, että tavoittelemisen arvoinen ihannetilanne tietysti olisi, että työ pitäisi sisällään niin sisäisen kuin ulkoisenkin motivaatiotekijöiden speksit. Mutta niin kauan, kun tähän kirkkaimpaan tavoitteeseen emme yllä, on hyvä pitää ensimmäisenä virstanpylväänä sitä, ettei maanantaina, tai minään muunakaan päivinä vituttaisi mennä töihin.

 

Kirjakolahdus: Martela, F. & Jarenko, K. 2015. DRAIVI – Voiko sisäistä motivaatiota johtaa?

 

K.W.

Advertisements